Surkea päätös lähetysmäärärahoista
Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto päätti lähetysavustuksia koskevien määrärahojen keskittämisestä. Avustuksia saavat Suomen Lähetysseura, Pipliaseura ja Kirkon Ulkomaanapu. Kaikki kolme järjestöä tekevät hyvää ja arvokasta työtä.
Avun ulkopuolelle suljettiin edelleen viisi kirkkomme lähetysjärjestöä, eli Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, sen ruotsinkielinen sisarjärjestö, Suomen Evankelis-luterilainen Kansanlähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä sekä Medialähetys Sanansaattajat. Kannatan päätöstä siltä osin, että kiristyneestä taloudesta huolimatta siinä pidettiin euromäärä nykyisellään. Lähetysjärjestöjen valinnasta jätin asiasta eriävän mielipiteeni.
Yhtenä perusteena avustusten epäämiseen on pidetty kiistoja kirkon virkakysymyksestä ja suhtautumista samaa sukupuolta oleviin pareihin. Pidän kirkon sisäisten kiistakysymysten ulottamista ulkomailla tehtävään työhön täysin vääränä. Kärsijöinä eivät ole konservatiiviteologit vaan kohdemaiden avunsaajat. Esimerkkinä länsikenialaisten kylien HIV-positiiviset lesket, joille opetetaan taloudenpitoa ja joille annetaan lainoja ja avustuksia mikroyritysten käynnistämiseen.
Afganistanissa traagisesti murhatut lähetystyöntekijät kuuluivat Kansanlähetykseen. Naiset olivat tehneet loistavaa työtä ja saaneet siitä kiitosta myös paikallistasolla. Ainakaan itseni kaltaisella lähetyslaiskurilla ei olisi varaa heristellä nyrkkiä kirjoituspöydän takaa tämänkaltaista työtä tekeville järjestöille. Humanitaarisen avustustyön ei koskaan pitäisi kuulua välineisiin, jolla tehdään kirkkopolitiikkaa.
Erityisen epäoikeudenmukaisena pidän päätöstä Sanansaattajien osalta. Järjestö on sanoutunut irti kaikesta syrjinnästä. Sen palveluksessa on vuodesta 1997 alkaen ollut naispappeja. Yhteisessä kirkkovaltuustossa käydyssä keskustelussa en kysymyksestäni huolimatta saanut ainoatakaan konkreettista syytä sille, miksi järjestön avustus alun perin evättiin. Ainoa esiin tullut seikka oli ”luottamuksen puute”, jolle ei kumminkaan esitetty minkäänlaisia perusteita.
Jukka Tuominen
kirkkovaltuutettu
Helsinki
Jaa tämä artikkeli: