Suurempia voimia rippileiriltä
Lapsenlapseni oli kesäkuussa rippileirillä. Hänelle sattui suurenmoinen rippipappi.
Hänen elämänsä oli siihen asti ollut pelkoa ja epävarmuutta. Toisena leiripäivänä hän soitti minulle, että oli täysin romahtanut rippipapin edessä. Hän oli kertonut papille, mitä oli joutunut kokemaan, ja puhunut pahasta olostaan.
Leirin jälkeen lapsenlapseni alkoi tarttua asioihin, joista ei aikaisemmin uskaltanut edes puhua. Hän kutsui rippikirkkoon isänsä, isovanhempansa, sisarpuolensa ja minut, vaikka lapsen äidin (tyttäreni) mielestä emme kuuluneet joukkoon. Lapsenlapseni on leiriltä saamillaan voimilla yrittänyt hoitaa asioitaan. Vaikeudet eivät ole vielä ohi, mutta eteenpäin on päästy jo. Olen erittäin kiitollinen tälle rippipapille.
Voimia saanut mummo
Jaa tämä artikkeli: