Rippikoulupappi Antti Malinen esittelee rukoushelmiä suurlähettiläs Dorothee Janetzke-Wenzelille. Mukana ovat myös suurlähettilään seurueeseen kuulunut Patrick Schachtebeck ja pappi Päivi Lukkari.
Suurlähettiläs sai riparilta rukoushelmet
Espoolaisessa Olarin seurakunnassa saksalaiset ja suomalaiset nuoret ovat viettäneet yhteisiä rippileirejä jo 15 vuotta. Tällä kertaa kylään saatiin arvovaltainen vieras.
"No niin, käyttäytykää asiallisesti!", espoolaisen Olarin seurakunnan rippikoulupappi Antti Malinen huikkaa nauraen.
Hvittorpin kurssikeskuksen aula tulvii nuoria. Ovelle on juuri ajanut diplomaattikilvillä varustettu auto.
On elokuun ensimmäinen torstai. Ollaan saksalais-suomalaisella rippileirillä, tuttavallisemmin sasu-riparilla, ja Saksan Suomen-suurlähettiläs on tullut kylään. Saksalais-suomalaisia leirejä on järjestetty Olarin seurakunnassa jo viisitoista vuotta, mutta näin korkean tason vierailu on laatuaan ensimmäinen.
Suomalaiset nuoret eivät aina tajuakaan, miten merkittävä Suomi on saksalaisille nuorille. Kun he tulevat tänne, heillä saattaa olla laukun tai penaalin koristuksena pieniä Suomen lippuja."
– kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola
Leirillä puolet rippikoululaisista on espoolaisia, puolet tulee Saksasta tai muualta Euroopan saksankielisiltä alueilta. Kaikilla on vähintään juuria Suomessa. Leiri toteutetaan yhteistyössä Saksassa tehtävän suomalaisen kirkollisen työn kanssa.
Olarin lisäksi sasu-leirejä järjestää Salon seurakunta. Ensi vuonna Olari vetäytyy vuodesta 2001 jatkuneesta yhteistyöstä ja leirit siirtyvät toisen seurakunnan vastuulle.
Vuodesta 2014 Suomessa työskennellyt suurlähettiläs Dorothee Janetzke-Wenzel kertoo, että kun hän hiljattain kuuli leiristä kollegaltaan, hän tiesi haluavansa tulla vierailulle.
"Meille on tärkeää Saksan ja Suomen välinen ystävyys. Siksi te autatte meitä työssämme", Janetzke-Wenzel sanoo nuorille.
Aili Akkanen tuli leirille Espoosta, Oskari Jyrkinen Sveitsistä.
Suurlähettiläs Dorothee Janetzke-Wenzel iloitsee rippileiristä, jolla toteutuu saksalais-suomalainen yhteistyö.
Leiri toteutetaan kaksikielisesti
Päiväkahvilla on tarjolla pannukakkua, mutta ensin on lahjojen aika. Saksassa työskentelevä suomalainen pappi Hanna Savukoski ojentaa rukoushelmet suurlähettiläälle ja lähetystön talous- ja kulttuuriyksikössä työskentelevälle Patrick Schachtebeckille.
Ruotsalaisen Martin Lönnebon kehittämät rukoushelmet kuuluvat olennaisesti tämän leirin hartauselämään. Helmiin liittyviä rukouksia käytetään sekä suomeksi että saksaksi. Kaikki muukin toteutetaan kaksikielisesti. Ainoastaan oppitunneilla nuoret jakaantuvat saksan- ja suomenkielisiin ryhmiin.
Saksankielisiä nuoria opettavat Saksassa työskentelevät suomalaiset papit. Hanna Savukoski vaikuttaa Lounais-Saksassa, Päivi Lukkari Saksan itä- ja keskiosissa.
Suomenkielisiä oppitunteja pitävät Olarin seurakunnan rippikoulupappi Antti Malinen ja kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola. Malinen on sasu-leirillä kymmenettä kertaa, Silvola oli mukana jo vuonna 2001.
Molemmilla on myös pieni henkilökohtainen kytköksensä saksankieliseen maailmaan: Malisen äidin isoäiti oli kotoisin Sveitsin saksankieliseltä alueelta. Silvola seuraa intohimoisesti saksalaista jalkapalloa.
Leiri toteutetaan suomeksi ja saksaksi. Päivi Lukkari kirjaa ohjeita.
Oikea ikä solmia ystävyyksiä
Pannarit on syöty ja jokainen nuori on saanut suurlähettiläältä pinssin, jossa Saksan ja Suomen liput kaulailevat toisiaan. Salissa alkaa raikua laulu. Pekka Simojoen Kahden maan kansalaista on taidettu laulaa ennenkin.
"Laulu kertoo maasta ja taivaasta, mutta näille nuorille sillä on toinenkin merkitys. Suomalaiset nuoret eivät aina tajuakaan, miten merkittävä Suomi on saksalaisille nuorille. Kun he tulevat tänne, heillä saattaa olla laukun tai penaalin koristuksena pieniä Suomen lippuja", Markus Silvola sanoo.
Leiriläiset laulavat Kahden maan kansalaista, Markus Silvola säestää.
Espoolainen Aili Akkanen sanoo yllättyneensä siitä, kuinka sujuvasti monet Saksasta tulleet nuoret puhuvat suomea. Hän valitsi sasu-leirin, koska on lukenut saksaa toiselta luokalta asti ja osallistunut koulussakin kansainvälisyysprojekteihin.
Oskari Jyrkinen on asunut suomalaisten vanhempiensa kanssa Sveitsissä koko elämänsä. Kytkökset Suomeen ovat kuitenkin pysyvät, sillä kesiä vietetään isovanhempien mökillä.
Suurlähettiläs Janetzke-Wenzelin mukaan rippikouluikä on juuri oikea aika solmia ystävyyksiä. Hänellä itsellään oli kouluaikana suomalainen kirjekaveri ja myöhemmin suomalainen opiskelukaveri.
Ystävyyssuhteiden syntymisen lisäksi kahden kulttuurin leirit vaikuttavat myös toimintatapoihin.
Antti Malinen kertoo esimerkin:
"Saksassa ihmiset valitsevat usein kirkollisten toimitusten yhteydessä itselleen merkittävän raamatunlauseen. Tällä leirillä me teemme saman. Leirin päätteeksi lause liimataan nuorten Raamatun kansilehdelle."
Jaa tämä artikkeli: