Vaiennut sävel. 1900-luvun alussa Venäjällä asui yli viisi miljoonaa juutalaista, mikä oli noin puolet maailman juutalaisväestöstä. Vallankumous ja juutalaisten karsastus on vähentänyt heidät alle puoleen miljoonaan.
Suvaitsevaisuuden puolesta
Moskovan juutalainen museo tarkastelee Venäjän historiaa juutalaisten näkökulmasta. Huippumoderni rakennus on myös avantgardistisen arkkitehtuurin helmi.
Teksti Erkka Mikkonen
Kuva Moskovan juutalainen museo
Kynttilöiden valaiseman huoneen seinälle syttyy kyrillisin aakkosin kirjoitettu nimi surumielisen viulumusiikin soidessa taustalla.
Sekunnin välein vaihtuvat nimet kuuluvat toisen maailmansodan neuvostoliittolaisille uhreille. Kymmenien miljoonien miestappiot takaavat sen, että seuraavan kerran sama nimi syttyy Moskovan juutalaisen museon muistosaliin vasta puolen vuoden päästä.
Marraskuussa avatun museon johtaja Gorin Boruh pitää selvänä, että museossa kunnioitetaan juutalaisten uhrien lisäksi myös muita sodassa kärsineitä, sillä juutalaisten ja venäläisten historia kietoutuu yhteen.
Huomattava osa juutalaisista taisteli puna-armeijan riveissä. Saksalaisten siviileihin kohdistunut järjestelmällinen murhaaminen koski juutalaisten lisäksi myös kommunisteja.
– Suuret luvut pettävät helposti ihmistä, mutta nämä silmiemme eteen ilmestyvät nimet auttavat ymmärtämään, että tuska ei ole yleistä vaan henkilökohtaista, Boruh pohtii.
4D-elokuvasalissa esitettävä maailman luomisesta ja juutalaisten diasporasta alkava matka johtaa aina tsaarin ajan neuvosto-olojen kautta nykypäivän Venäjälle.
Valitun kansan historiasta ja perinteistä kertovaa audiovisuaalista materiaalia on museossa nähtävänä yli 15 tuntia. Lähes kaikki materiaali on tekstitetty englanniksi.
Uusimmalla teknologialla varustettu museo on ainutlaatuinen projekti Moskovassa ja koko Venäjällä, yksi itänaapurin viime vuoden merkittävimmistä kulttuuritapahtumista. Se sijaitsee 1920-luvun lopulla rakennetussa linja-autovarikkona toimineessa hallissa, jota pidetään yhtenä konstruktivistisen arkkitehtuurin tärkeimpänä muistomerkkinä.
Sisätilojen ulkonäöstä vastasi maailmankuulu museotilojen suunnitteluun erikoistunut toimisto Ralph Appelbaum Associates.
Moskovan juutalainen museo on myös maailman suurin. Sen avajaisjuhlaan ottivat osaa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Israelin presidentti Shimon Peres . Monet venäläisviestimet ovatkin pitäneet juutalaismuseota kulttuurivuoden 2012 ykköstapahtumana.
Idea museon perustamisesta syntyi jo kymmenisen vuotta sitten. Juutalaisten historiaa ja kieliä tutkivia tiedekuntia avattiin yliopistoihin ympäri Venäjää, ja aika tuntui kypsältä myös museon perustamiseen, museon johtaja Gorin Boruh kertoo.
– Synagogien, juutalaisten koulujen ja muun juutalaisen elämäntavan palauttaminen Venäjälle alkoi olla jo hyvässä vaiheessa. Mietimme, mitä vielä puuttuu, että juutalainen yhteisö tuntisi itsensä ehjäksi.
Aluksi museon perustamiseen oli vaikea kerätä varoja. Vasta kun presidentti Vladimir Putin lahjoitti vuonna 2007 symbolisesti kuukauden palkkansa projektiin, lahjoituksia alkoi sataa joka puolelta.
– Uskon, että Putin lähti mukaan jonkinsorttisesta venäläisestä patriotismista. Miksi amerikkalaisilla tai ranskalaisilla on juutalaismuseo, mutta venäläisillä ei? Venäjällähän on aina ollut paljon juutalaisia, Gorin Boruh sanoo.
1900-luvun alussa Venäjällä asui yli viisi miljoonaa juutalaista, mikä oli noin puolet maailman juutalaisväestöstä. Moni pakeni maasta vallankumouksen pyörteissä. Neuvostoliitossa silmätikuksi joutunutta juutalaisväestöä karsastettiin, joten joukkopako jatkui. Nykyään suurimpienkin arvioiden mukaan Venäjällä asuu enää alle puoli miljoonaa juutalaista.
Museon johtajan Gorin Boruhin mukaan juutalaisten aseman syntipukkeina ovat nykyään ottaneet kaukasialaiset tai amerikkalaiset. Hän suree, että venäläisten myötämielisempi suhtautuminen juutalaisiin ei johdu niinkään asenteiden pehmenemisestä, vaan juutalaisten määrän romahtamisesta Venäjällä.
Museossa taistellaan rasismia vastaan ja ihmisten välisen kunnioittamisen puolesta erillisessä suvaitsevaisuuden keskukseksi nimetyssä elokuvasalissa.
Kaukasialaisen teinin kohtaamasta väkivallasta kertovan lyhytelokuvan jälkeen siellä pyydetään katsojaa testaamaan omaa suvaitsevaisuuttaan vastaamalla näyttöpäätteen kysymyksiin. Vaikka väittämät jakavat mielipiteitä, silti 49 prosenttia vastaajista uskoo, että monikulttuurisuus rikastuttaa Venäjää.
Juutalainen museo ja suvaitsevaisuuden keskus
Ulitsa Obratsova 11, Moskova.
Avoinna: su–to klo 12–22, pe klo 12–15. Lauantaina suljettu sapatin vuoksi.
Jaa tämä artikkeli: