null Suvilaulu

Suvilaulu

Suvivirttä veisattiin viime viikolla sydämen kyllyydestä kouluissa, kirkoissa ja toreilla. Vanha perinne on voimissaan ja luo ihmisille jatkuvuuden tunnetta ja hyvää mieltä. Uuttakin perinnettä syntyy yllättävän nopeasti. Kauneimpia joululauluja on laulettu vasta muutama vuosikymmen, mutta nyt ne ovat jo kirkollisen elämän vankinta peruskauraa.

Töölössä on muutaman kerran pidetty kansaa koskettava helatorstain torimessu. Siitä tuskin voidaan tulevina vuosina luopua. Narinkkatorilla viime viikolla Stadin suvivirttä veisanneet olivat järjestään sitä mieltä, että tätä täytyy saada lisää. Pienempikin profeetta pystyy ennustamaan, että kesäiset lauluhetket ovat tulleet jäädäkseen ja ne saavat tulevina vuosina erilaisia sovelluksia ympäri maata.

 

Riemastuttavia ovat Suvivirren uudet versiot. Suurkiitos Stadin Slangi ry:lle stadilaisesta käännöksestä, joka on viestimien kauttakin levinnyt kaiken kansan iloksi. Vielä mojovampaan suoritukseen ylsi Helsingin Sanomien Nyt-liite, joka julkaisi Suvivirrestä niin sanotusti katsomusneutraalin vaihtoehdon. Pienillä muutoksilla virrestä on saatu poistettua kaikki kristinuskoon viittaava ja luotu siitä kaikkia palveleva yleishumaani Suvilaulu.

Paula Vesalan Suvilaulun sanoitus palvelee monenlaista nostalgiaa. Samalla, kun se viittaa ikiaikaiseen suomalaiseen kristilliseen perinteeseen, siinä on loistavia neuvosto-ateistisia kaikuja. ”Myös eikö maailmaansa, kansatkin kiittäisi! Mun ääneni sä liitä myös rauhan kuorohon, se julmuutta ei kiitä, vaan laupias se on.”

 

Meillä kaikilla on kilvoiteltavaa siinä, että osaisimme kunnioittaa toistemme vakaumusta. Jokaisella on oikeus uskoa tavallansa tai olla uskomatta yhtään mihinkään. Myös kristityn ja ateistin on osattava elää rauhassa rinnakkain. Vaikkei aina ihan jaksaisikaan ymmärtää, miksi toinen ajattelee toisin kuin itse, olisi kuitenkin hyvä arvostaa toisen oikeutta uskoa omalla tavallaan.

Suuri sääli on, jos erilaiset katsomukset törmäävät niin, että yhteiskunnastamme ja tulevilta polviltamme viedään elämää kantavia perinteitä. Laulettakoon Suvivirren rinnalla tai vaikka sen sijastakin uskonnotonta Suvilaulua, jos se saa ateistinkin veisaamaan.

Seppo Simola

päätoimittaja

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.