Suvivirrellä rakennetaan kouluja Haitiin
Haitia koetteli laaja maanjäristys tammikuussa 2010. Kirkon ulkomaanapu ohjasi alueelle katastrofiapua ja on tämän jälkeen osallistunut alueen jälleenrakennustyöhön.
Maanjäristyksestä toipuvaan Haitiin rakennetaan lujia ja käytännöllisiä kouluja, joissa myös energiansäästö ja ympäristönsuojelu otetaan tosissaan.
Ulkomaanapu aloitti viime vuonna Suvivirsi-kampanjan. Sen tavoitteena on kerätä rahaa, jotta haitilaislapset pääsevät kouluun.
Helsingissä ja Turussa alkanut kampanja laajentuu tänä vuonna ympäri maan. Mukana on 150 seurakuntaa, myös Espoo.
Telttakouluista neljän seinän sisälle
Haitin järistysalueiden jälleenrakennus edistyy koko ajan.
”Meillä on nyt rakenteilla 12 koulua Léogânen alueella, jossa maanjäristyksen keskus sijaitsee”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun kouluohjelman projektipäällikkö Sari Kaipainen.
Tammikuun 2010 maanjäristyksen jälkeen Kirkon Ulkomaanapu keskittyi pian kouluhankkeisiin. Huomattiin, että jo telttaleireissä säännöllinen koulutyö kaaoksen keskellä auttoi lapsia toipumaan järkyttävistä kokemuksistaan.
Telttakoulujen jälkeen rakennettiin väliaikaisia kouluja. Samalla alkoi jo pysyvien koulurakennusten suunnittelu. Viime vuonna saatiin valmiiksi kaksi pilottikoulua.
”Kevytrakenteinen St. Josephin koulu on kaunis puinen koulu hankalakulkuisessa vuoristossa. Se kestää myös järistyksiä ja hurrikaaneja. Oppilaita on noin 260, ja osa lapsista kävelee kouluun yli tunninkin matkan päästä”, Kaipainen kertoo.
”Raskasrakenteinen St. Mathieun koulu valmistui Léogânen kaupunkiin. Se korvasi episkopaalisen kirkon ylläpitämän vanhan koulun, joka luhistui maanjäristyksessä.”
Koulun juhlallisia vihkiäisiä vietettiin syyskuussa. Sen jälkeen Kirkon Ulkomaanapu on asentanut kouluun aurinkopaneelit, joista saadaan sähköä muun muassa luokkahuoneiden valaistukseen. Yhteistyö jatkuu kahdella muulla episkopaalikirkon koululla.
Kouluruoka auttaa opin tiellä
Haitissa on tavallista, että kirkot ja muut yhteisöt ylläpitävät kouluja. Hauras valtio ei pysty huolehtimaan kaikista peruskouluista.
”Port-au-Princen ulkopuolella jälleenrakennusta hidastaa useiden koulutonttien erittäin haastava sijainti vuoristossa. Kohteet ovat myös alttiita myrskyille, maa- ja mutavyöryille sekä jokien tulvimiselle. Ulkomaanavun työ keskittyy näille alueille, missä muita toimijoita on niukasti”, Sari Kaipainen kertoo.
Viime syksystä Ulkomaanapu on toteuttanut kouluruokaohjelmaa 32 koulussa Léogânen, Grand-Gôaven ja Gressierin alueella Port-au-Princen länsipuolella. Koulujen noin 7 000 oppilasta saavat lämpimän aterian lukuvuoden ajan. Yleensä ruuaksi on riisiä ja papukastiketta.
Helsingin seurakuntayhtymällä on oma nimikkokoulu. Nimikkokohde Léogânessa on vaihtunut kahdesti, mikä kuvaa rakentamissektorin hankaluutta. Kohde numero kakkosen valmistelut aloitettiin vauhdikkaasti viime keväänä. Piirustukset olivat valmiit, maaperätutkimus ja topografinen suunnitelma tehty ja rakennuttaja valittu kilpailutuksella. Hallitus kuitenkin ilmoitti, että rakennuslupaa ei myönnetä.
Kaasu kiertää koulun keittiöön
Uusi koulukohde löytyi lähistöltä. Aspamin kouluprojekti alkoi viime joulukuussa, ja koulu valmistuu ensi heinäkuussa. Betonirunko on pystytetty, ja nyt rakennetaan väliseiniä. Koulukompleksiin tulee seitsemän luokkahuonetta, opettajanhuone, keittiö ja wc-rakennus.
Koulun vessoihin rakennetaan ekologinen biokaasusysteemi. Ihmisjätökset johdetaan wc-pöntöistä biokaasusäiliöihin, joissa muodostuu puhdasta biokaasua. Se johdetaan maanalaisia putkia pitkin keittiöön, jonka kaasuhellassa puhdasta ja hajutonta kaasua voi käyttää.
”Tarkoituksena on estää Haitin vähäisten puiden kaataminen ja hiilen käyttö ruuanlaitossa. Näin näytämme vihreää kehityssuuntaa”, Kaipainen sanoo.
Kirkon Ulkomaanavun laadukas ja ympäristön huomioon ottava rakennustapa on herättänyt paljon mielenkiintoa. Suunnitelmat ovat voittaneet kaksi insinööripalkintoa Kanadassa. Yhteistyötä tehdään muun muassa YK:n Kehitysohjelman kanssa.
Sari Kaipainen on työskennellyt Haitin vaativissa oloissa kaksi vuotta.
”Haitista on tullut koti, ja haitilaisista siskoja ja veljiä. Tunnen vahvaa me-henkeä haitilaisten kanssa. Haasteita täällä riittää luonnonoloista poliittisiin ja turvallisuusuhkiin, mutta samalla työmme tuntuu tosi tärkeältä.”
Jaa tämä artikkeli: