Moni ohikulkija kuvaa graffiteja Suvilahdessa. Maalaajan kuvaamisesta kannattaa kysyä lupa, sillä kaikki eivät halua tulla ikuistetuiksi. Kuva: Natalia Baer
Syksy vie graffitiaidan
Engine jätti jälkensä alikulkutunneleihin, kunnes Suvilahteen pystytettiin keväällä luvallinen maalauspaikka. Se poistetaan syyskuun alussa maanparannustöiden tieltä.
Taiteilijanimeä Engine käyttävä kolmekymppinen helsinkiläismies värittää Suvilahdessa satametristä vaneriaitaa aniliininpunaisella ja lilalla. Oranssin hengityssuojaimen takana on tavallisen näköinen suomalaismies, joka harrastaa liikunnan ja musiikin lisäksi graffiteja.
Engine on tullut Helsingin ainoalle luvallisella maalauspaikalle jo puoliltapäivin, koska iltaisin maalareita on usein jonoksi asti.
– Parhaimmillaan seinä on vaihtunut kolme kertaa päivän aikana.
Engine katsoo paperille piirrettyä mallia, siirtyy spraymaalikassinsa luokse ja valitsee uuden värin kymmenistä pulloista.
Maalaaminen on aikaa ja rahaa vievä harrastus. Ison seinän maalaukseen kuluu useita tunteja ja kymmenisen pulloa spraytä.
Suvilahden maalaajat kuvaavat valmiita töitään, joita osa esittelee verkossa esimerkiksi osoitteessa www.flickr.com. Kuvauksen jälkeen on seuraavan maalarin vuoro.
Engine uskoo, että paikka on vähentänyt huomattavasti luvattomien paikkojen maalaamista.
– Aidan poistumisen jälkeen lähin luvallinen maalauspaikka on Porvoossa. Jonkun verran on tiedossa kavereita ja tuiki tuntemattomia, jotka haluavat sisustaa graffitein kotejaan.
Sotkemista, taidetta vai politiikkaa?
Engine aloitti maalaamisen 1980-luvulla. Aluksi graffitit olivat kapinointia ja sotkemista. Tämän jälkeen olivat vuorossa poliittiset kannanotot, jotka kukoistivat Helsingin kaupungin aloitettua nollatoleranssia graffiteille merkinneen Stop töhryille -projektin.
– Maalasin alikulkutunneleita, sillanalusia ja hylättyjä taloja. Yksityishenkilöiden omaisuuden maalaaminen ei ole ollut minun juttuni.
Nyt luvattomat graffitit ovat Enginelle taaksejäänyttä. Maalaus on hänelle taiteenmuoto, tapa ilmaista itseään ja kehittyä maalarina. Suvisaaressa Enginellä on ollut rauha hioa yksityiskohtia.
– Graffitien taso laski, kun joutui koko ajan kurkkimaan olkansa yli.
Enginen mukaan Helsingissä toimii muutama sata maalaria, joiden motiivit vaihtelevat. Yhdet maalaavat mielenilmauksena, toiset kuuluisuuden takia, kolmannet tahtovat tehdä katutaidetta. Lisäksi ovat suttaajat, jotka saattavat tuhria myös toisten huolella tehtyjä graffiteja. Heitä ei graffitipiireissä arvosteta.
– Mukana on eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä. Päivällä saatetaan istua skraka kaulassa ja puku päällä, illalla ollaan täällä.
Graffitiaita on saanut ensikertalaisetkin sumuttamaan väriä.
– Yhdessä kesän tempauksessa mummot tulivat maalaamaan seinää, olivat kuulemma kovasti tykänneet. Tällä viikolla maalaamassa poikkesi ranskalaisia turisteja.
Graffitiseinä on Suvilahdessa syyskuun alkuun, jolloin saastuneen alueen maanparannustyöt alkavat.
Jaa tämä artikkeli: