Syntisäkkien virsikirjassa on poppia
Syntisen virsikirjasta löytyy niin iskelmää kuin virsiäkin.
Syntisäkkien virsikirjassa on poppia, iskelmää ja virsiä.
Joutavatko virret jo romukoppaan? Jos kirjailija-pastori Jaakko Heinimäeltä kysytään, niin ei, vaikka virsistä onkin tullut ”eksoottisia lintuja, kun iskelmät ovat talitiaisia ja varpusia”.
Virsiin ei enää samalla tavoin kuin aikaisemmin liity tunteita ja eri elämänvaiheisiin kytkeytyviä muistoja, joista virsien tai laulujen puhuttelevuus syntyy.
Sen sijaan monet laulut koskettavat kansaa syvästi. Heinimäki kertoo, että erään kolmivuotiaan lapsen hautajaisissa laulettiin lapsen lempilaulu, Hämähäkki. Tätä laulua laulaessaan pappikin oivalsi, että laulu voi kertoa paitsi hämähäkin puuhista myös ylösnousemuksesta.
Syntisen virsikirjan (2015) laulukokoelmaan Heinimäki on kerännyt 44 virttä ja muuta lauluja, jotka hänestä sopivat suuriin kirkollisiin juhliin, kuten pääsiäiseen tai jouluun. Hän on myös valinnut sopivia kappaleita häihin, ristiäisiin, konfirmaatioon ja hautajaisiin.
Oman osastonsa saavat Syntisen virsikirjassa katumus, kiitos ja ylistys, rauha ja vapaus, ahdistukset ja lohdutus sekä aamu ja ilta. Heinimäki on kirjoittanut jokaisesta kappaleesta pienen esittelyn, jossa hän valottaa kappaleen taustoja. Kaikista kappaleista on mukana sävelet, soinnut ja sanat.
Esimerkiksi häissä Heinimäki suosittelee laulettavaksi vaikkapa Erna Tauron ja Tove Janssonin Syyslaulua, Timo Kiiskisen Ainutkertaista, Rauli Badding Somerjoen ja Arja Tiaisen Paratiisia ja Juha Tapion Kahta puuta.
Mitkä kolme kappaletta tulivat ensimmäisen mieleen tätä kokoelmaa kootessasi?
– Hämähäkki tuli aivan ensin ja sitten Satumaa, jota Martti Lindqvist ehdotti virsikirjaan jo 1980-luvulla. Kolmantena oli Väliaikainen. Sen teksti on kuin suoraan Vanhan testamentin Saarnaajan kirjasta, Heinimäki kertoo
Mitkä olivat ensimmäiset, jotka jäivät pois?
– Pois jäi joitakin lauluja, jotka sanoituksensa ja tunnelmansa puolesta olisivat sopineet hyvin, mutta jotka ovat yhteislauluksi vähän huonoja. Näitä on tarkoitus laulaa porukalla.
Valomerkin lukijoille Jaakko Heinimäki tulee tutuksi myös vuonna 1997 julkaistun Oudon hartauskirjansa kautta. Kirja sai ilmestyessään Vuoden kristillinen kirja -palkinnon.
Kirjasta julkaistaan Valohoito-osiossa sen mehukkaimpia sitaatteja. Oudossa hartauskirjassa on lyhyitä ja puhuttelevia tekstejä aakkosjärjestyksessä aavesärystä yllätykseen. Tekstit avaavat uusia näkymiä tuttuihin asioihin. Heinimäki suosittelee lukemaan niin vähitellen, pitkään ja hartaasti. Suurin osa kirjan tekstit julkaistiin ensimmäisen kerran Essessä.
Lue tästä Heinimäen Outoja hartauksia Valomerkissä:
Askeesi
Jaa tämä artikkeli: