Syntymättömien lasten ihmisoikeudet?
Kuka välittää niistä, joilla ei ole vielä äidin kohdun ulkopuolista olemassaoloa? Mikä oikeus aikuisilla on professori Tapio Puolimatkaa siteeratakseni saattaa tähän maailmaan geneettisiä orpoja?
Niissä isättömissä ja äidittömissä on riittävästi, jotka menettävät vanhempansa kuoleman tai avioeron takia. Itse olen yksi heistä. Olen kaivannut ja vasta aikuisena surrut isääni, johon en ehtinyt tutustua menetettyäni hänet kolmivuotiaana. Miten usein olisinkaan tarvinnut isän tuomaa turvaa ja rohkaisua.
On lasta kohtaan sydämetöntä saattaa hänet tarkoituksella syntymään kahden samaa sukupuolta olevan parisuhteeseen. Ihmettelen myös monien ihmissuhdeasiantuntijoiden hiljaisuutta tässä kysymyksessä. Lapsellahan pitäisi olla omaa sukupuolta oleva samaistumismalli löytääkseen oikean seksuaalisen identiteettinsä. Luonnollisimmin sen löytää omasta kodista. Kuinka moni etsii vielä jopa 40–60-vuotiaana biologista isäänsä tai äitiään kokien, että omasta identiteetistä puuttuu jotakin? Eikö tässä ole eduskunnalle riittävästi syytä parantaa tulevien suomalaisten lasten ihmisoikeuksia?
Marja Mäkelä
Helsinki
Jaa tämä artikkeli: