Esikuvia. Nuoret pitävät esikuvinaan usein sanavalmiita, rohkeita ja suosittuja kavereitaan. Piispa Irja Askolan mukaan tarvittaisiin myös sellaisia esikuvia, jotka ovat ujoja, hitaita, haavoittuvia ja jotka silti ovat hyväksyttyjä. – Kun nuoret kasvavat, heillä pitää olla oikeus työhön, työyhteisöön ja toimeentuloon, Askola sanoo.
Syrjäytymiseen etsitään ratkaisuja
Kirkko tukee nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista.
Teksti Tommi Sarlin
Kuva Jussi Vierimaa
Hiippakunnissa on kiertänyt marraskuun alusta kirkkohallituksen ja hiippakuntien Nyt on henki päällä -kiertue, jonka teemana on nuorten syrjäytyminen. Kiertue käy maan jokaisessa yhdeksässä hiippakunnassa. Viime perjantaina oli vuorossa Helsinki.
Mukaan on kautta maan kutsuttu nuoria, kirkon työntekijöitä ja päättäjiä sekä poliitikkoja. Presidentti Sauli Niinistö on lähettänyt tilaisuuksiin tervehdyksensä. Myös hiippakunnan piispat osallistuvat tapahtumiin. Kiertue päättyy huhtikuussa Espooseen, jossa on myös valtakunnallinen tapahtuma.
Kirkko tukee yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitä, että hallitusohjelmaan sisällytetty nuorten yhteiskuntatakuu voisi toteutua. Yhteiskuntatakuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle on taattava työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan myös koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.
Pelkän perusasteen opinnon varassa oli vuoden vaihteessa 20–29-vuotiaista noin 110 000. Alle 29-vuotiaita työttömiä oli noin 55 000.
Kiertueella tehdään näkyväksi työ, jota seurakunnat tekevät syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kirkon lapsi- ja nuorisotyöhön käytetään Suomessa vuosittain 332 miljoonaa euroa. Kasvatustyön virkoja on nelisentuhatta. Kiertueella syvennetään yhteistyötä, jota nuorten hyväksi tehdään.
– Tuomme ruohonjuuritason toimijoiden kokemukset päättäjille, kertoo Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyön keskuksen, Snellun johtaja Mare Kinanen .
– Snellu tekee diakoniatyötä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten keskuudessa. Ratkaisuja nuoren ongelmiin etsitään nuoren perheen ja Snellun yhteystyökumppaneiden kanssa, joita ovat muun muassa eri viranomaistahot ja järjestöt.
Nuoret eivät aina osaa etsiä apua. Moni ajattelee, ettei hänen ongelmansa voi ratketa.
– Usein auttaminen on pienistä asioista kiinni. Joskus pelkästään se auttaa, että nuori otetaan todesta, Kinanen sanoo.
Nuorelle tarjotaan esimerkiksi henkilökohtaista tukea tai vertaistoimintaa, jossa voi kohdata muista samassa tilanteessa olevia.
– Kuljemme kappaleen matkaa nuoren rinnalla. Autamme nuorta ottamaan itse vastuuta omasta elämästään.
Presidentin käynnistämän Ihan tavallisia asioita -hankkeen koordinaattori Sakari Huovinen korostaa, ettei syrjäytymisvaarassa oleva nuori ole ongelma vaan se, miten häneen suhtaudutaan.
– Pahempi ongelma voi olla se, että me aikuiset emme tee mitään. Esimerkiksi tekemällä yhdessä jotain hyvää voidaan kiertoteitse auttaa myös nuorta tämän varsinaisissa ongelmissa, Huovinen sanoo.
Hiippakunnista on kirkkohallituksen työalasihteerin Mikko Mäkelän mukaan tullut esiin monia hyviä käytäntöjä sekä esimerkkejä siitä, miten nuorten syrjäytymistä voidaan estää.
Häneen on tehnyt vaikutuksen, miten läsnäolo ja kohtaaminen voivat muuttaa nuoren elämää.
– Esimerkiksi Siilinjärvellä eräällä nuorella oli porttikielto kauppoihin. Seurakunnan vaikutuksella hänelle saatiin kuitenkin työharjoittelupaikka kauppaan. Lopulta kauppias palkkasi nuoren, Mäkelä kertoo.
Porvoon hiippakunnan osuudessa nuorten kirkkopäivillä pari sataa nuorta keskusteli siitä, mitä nuoret voivat itse tehdä syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
– Heidän mielestään yksinäisyys on suurin syrjäytymistä aiheuttava ongelma, Mäkelä kertoo.
Jaa tämä artikkeli: