Mania Alkhatib on aktiivinen suomalainen ja tyytyväinen espoolainen. Perheenäiti ja insinööri tutustuu yhä syvemmin uuteen kotimaahansa samalla, kun huoli synnyinmaan tilanteesta saa hänet toimimaan tarmokkaasti kansalaisjärjestöissä. Kuva: Jani Laukkanen
Syyrialainen suomalainen
Mania Alkhatib muutti yksitoista vuotta sitten Suomeen.
”Mieheni asui jo silloin Suomessa. Lapsemme ovat syntyneet täällä. Olen Suomen kansalainen ja tunnen olevani suomalainen”, Alkhatib sanoo.
Hän haluaa tutustua maahan yhä paremmin, vaikka hän on jo ehtinyt kiertää Savonlinnasta Poriin ja Kilpisjärveltä Hankoon.
”Suomi on kotimaani ja Syyria rakas synnyinmaani.”
Maanmittausinsinööri työskenteli Syyriassa kiinteistövirastossa, ja on Suomessa saanut samalta alalta määräaikaisia työpätkiä. Hänellä on ollut aikaa myös aktiiviseen kansalaistoimintaan muun muassa Suomi–Syyria -seurassa.
”Minulla on tunne, että voin synnyttää yhteistyötä Suomen ja Syyria välillä”, Alkhatib sanoo.
Suomessa on vapaus vaikuttaa
”Tuntuu tuskalliselta seurata Syyrian tapahtumia Suomesta. Toisaalta yritän tehdä kansannousun hyväksi kaikkeni.”
Mania Alkhatib on Syyrian kansallisen neuvoston SNC:n virallinen edustaja Suomessa.
”Täällä pystyy vaikuttamaan monella tavalla. Suomalaisten poliitikkojen kanssa on helppo keskustella. Ulkoasiainvaliokunnalla ja ulkoministeriöllä sekä ulkoasianministeriministeri Erkki Tuomiojalla on hyvät tiedot Syyrian tilanteesta”, Alkhatib sanoo.
”Seminaareissa, paneelikeskusteluissa ja näyttelyissä on tilaisuus vaikuttaa, samoin kansalaisjärjestöissä”, Alkhatib luettelee.
Humanitaariset järjestöt, kuten Kirkon Ulkomaanapu ja Kehitysyhteistyön palvelukeskus KePa tekevät Alkhatibin mukaan hyvää työtä.
”Suomessa voi vaikuttaa myös median kautta; on tärkeää kertoa, mitä Syyriassa todella tapahtuu.
Värikäs väestökangas
Syyria itsenäistyi Ranskan hallinnosta vuonna 1946.
”Silloin Syyriassa oli aito demokratia, hyvä taloustilanne ja asiat kohdallaan. Käytössä oli tämä tähtilippu, joka nyt on itsenäistymisemme symboli”, Alkhatib sanoo, ja näyttää olohuoneensa näkyvimmälle paikalle kiinnitettyä, itse tehtyä lippua.
”Vuonna 1963 maahan julistettiin poikkeustila ja diktatuuri alkoi. Hallintoa vastaan protestoivia on helppo syyttää pettureiksi ”, Alkhatib tiivistää.
Syyriassa on tuhansien vuosien ajan ollut uskontojen ja kansallisuuksien päällekkäisiä sivilisaatioita.
”Kaukaasialaiset, tsetseenit, turkmenialaiset, kristityt, juutalaiset ja muslimit ovat eläneet sopuisasti yhdessä. Värikäs väestökangas on myös syy siihen, että kansa on ollut niin pitkään hiljaa. Se on tottunut tulemaan toimeen kaikenlaisten tilanteiden ja ihmisryhmien kanssa”, analysoi Alkhatib.
Piste väkivallalle
Alkhatib sanoo, että niin kauan kuin presidentillä on käsissään valta, salainen poliisi, armeija ja rahat, hän ei anna periksi vapaaehtoisesti.
”Hallinto käy psykologista sotaa. Se pysyy vallassa siten, että se herättää ristiriitaisuuksia kansan keskuudessa. Jos väkivalta saadaan loppumaan, presidentin valta häviää.”
Alkhatib korostaa, että Syyriassa alkoi vuosi sitten kansannousu, ei sisällissota.
”Nyt on meneillään nuorten syyrialaisten kansannousu. He ovat kääntäneet myös YK:n katseen Syyriaan ja saaneet Kofi Annanin puuttumaan tilanteeseen.”
Haastattelua tehtäessä Syyriaan oli lähdössä ensimmäinen rauhanturvaajien etujoukko Suomesta.
”Olen iloinen että he ovat suomalaisia. Syyrialaiset luottavat suomalaisiin rauhanturvaajiin, joiden neutraali toiminta tuli tutuksi jo Golanilla 1980-luvulla. Heillä on hyvä maine”, Alkhatib sanoo.
Internet kutistaa välimatkat
Mania Alkhatib puhuu innokkaasti ja lämpimästi internetistä. Sähköinen tiedonkulku ja sosiaalinen media avaavat ainutlaatuiset mahdollisuudet välittää tietoa ja yrittää vaikuttaa asioiden kulkuun.
”Minulla on Facebook auki koko ajan. Sieltä saan tietoa sukulaisteni ja tuttavieni tilanteista. Minua lohduttaa tietää, että heillä ei ole hätää.”
Youtube-palveluun ladatut syyrialaisten videot tuovat esiin tositilanteita maasta, josta neutraalin tiedon saaminen virallisia väyliä pitkin on mahdotonta.
Arabimedia toimii aktiivisesti internetissä. Alkhatib seuraa nettilehteä nimeltään Arabialainen ajatus ja kirjoittaa itse viikottain kolumnin Syyria kaipaa vapautta –lehteen.
”Kolumnissani kirjoitan syyrialaisten keskinäisestä yhteistyöstä. Hallinto ei ole onnistunut lietsomaan suuria riitoja kansalaisten välille, mutta se on jo onnistunut heikentämään ihmisten taitoa tehdä yhteistyötä. Haluan kirjoittaa optimistisesti ja kannustavasti; pitkän painajaisen jälkeen koittaa vapaus.”
Jaa tämä artikkeli: