Täällä munkit kävivät kalassa
Kilvoituksentiellä. Kaija Mallatin ja Sami Suvirannan mukaan tien nimi viittaa sekä historiaan että yleiseen elämänkokemukseen.

Kilvoituksentiellä. Kaija Mallatin ja Sami Suvirannan mukaan tien nimi viittaa sekä historiaan että yleiseen elämänkokemukseen.

Täällä munkit kävivät kalassa

Uudet asuinalueet ja asemakaavan muutokset tuovat Espooseen uusia paikannimiä. Useissa nimissä häivähtää mennyt aika.

Soukanniemessä oleva Kilvoituksentie kuuluu tuoreimpiin espoolaisiin kadunnimiin. Se ilmestyi karttaan 2012. Alueelle kaavoitetulle tielle piti löytää nimi, joka sopi muuhun paikalliseen nimistöön.
Lähistöllä oli vanhastaan Munkki-alkuisia nimiä, kuten esimerkiksi Munkkiranta (Munkstranden).
”Virolaiset munkit ovat käyneet täällä kalastamassa. Nimi voi periytyä niiltä ajoilta asti, mutta varmaksi sitä ei voi sanoa”, kertoo nimistöntutkija Sami Suviranta Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta.
Suvirannan ja hänen kollegansa nimistönsuunnittelija Kaija Mallatin mukaan voi olla jopa helpompaa suunnitella nimiä kokonaiselle uudelle alueelle kuin vanhan alueen yksittäiselle kadulle.

Menneistä vaiheista on jäänyt kerroksia Espoon nimistöön, eikä uusi nimikään saa olla irrallinen.
”Kilvoituksentie ei liity liian osoittelevasti munkkeihin, vaan kilvoitusta voi olla muussakin elämässä”, Suviranta miettii.
Vanha espoolainen nimistö on paljolti ruotsinkielistä. Nimiä on saatettu kääntää ja mukailla. Esimerkiksi nimelle Torsbacka on muodostettu vastine Tuurinmäki. Usein ruotsinkielinen nimi on myös omaksuttu sellaisenaan suomenkieliseen käyttöön.
”Kun alkuperäinen nimi säilyy, pysyvät myös kulttuuriarvot”, Suviranta sanoo.
Reilut kymmenen vuotta sitten suunniteltiin Bembölen kupeessa olevan Vesirattaanmäen nimistö.
”Siellä on koski, jossa on aikanaan ollut kaksi myllyä. Niinpä alueelle tuli muun muassa Ylämyllyntie ja Alamyllynpolku”, Suviranta kertoo.

Muistonimiä Espoossa jaetaan maltillisesti. Mallat ja Suviranta ovat ehdottaneet Perkkaalle Kössi Koskisen aukiota. Koskinen oli 1900-luvun alussa tunnettu kunnallinen vaikuttaja, joka asui lähistöllä Bergansin talossa. Muistonimissä pitää olla kytkös nimettävään paikkaan.
YK:n suosituksen mukaan muistonimiä tulisi antaa vain edesmenneille. Mutta miten Mika Häkkinen sitten sai 1990-luvulla aukion Vantaan Martinlaaksoon? Espoon nimistönsuunnittelijat naurahtavat, että sielläkin on kyse lähinnä vain kävelykadun leventymästä.
Lahden hiihtoskandaalin jälkeen nähtiin, kuinka kiusallisiin tilanteisiin voidaan joutua elävien mukaan nimettäessä.
”Lehdet ottivat valokuvia Harri Kirvesniemen kodin läheisyydessä. Kuvissa näkyi isolla Kirvesniementie. Tähän se pahimmillaan johtaa”, Mallat sanoo.
Poliittisin perustein ei Espoossa ole tapana nimetä paikkoja. Maailmalla poliittisia nimiä on jouduttu vaihtamaan, kun valta on vaihtunut esimerkiksi diktaattorilta parlamentille.
Suviranta pitää hienona, että täällä nimistö on tullut suurelta osin kansan käytöstä eikä ylhäältä päin.

Aihepiirinimistöt toki näkyvät Espoossakin. Kirkkoaiheista nimistöä ovat Espoon keskuksessa ja lähistöllä esimerkiksi Lukkarinmäki, Lehteri, Keskilaiva, Poikkilaiva ja Holvikuja. Myös maallisten vallanpitäjien ammatteja on käytetty: on Lautamiehentietä, Nimismiehentietä ja Kamreerintietä.
Luonto on aina ollut keskeinen nimeämisperuste.
Lintuvaaran ja Karakallion kadunnimissä on runsaasti lintujen nimiä. 1950-luvulle saakka Lintuvaaraa ja osaa Leppävaarasta kutsuttiin Harakaksi. Alueen vanhasta nimestä haluttiin eroon, koska Harakka oli pahamaineista aluetta.
”Se on ollut turhan herkkää. Levottomuus olisi unohtunut. Oikea tapa olisi ollut käyttää nimeä positiivisissa yhteyksissä”, Suviranta sanoo.
Kun Lintuvaaran itäosaan kaavoitettiin kymmenisen vuotta sitten uutta aluetta, Suviranta selvitti, minkä lintulajien nimet olivat vapaina pääkaupunkiseudulla. Monet pöllöjen nimet olivat vielä käyttämättä. Tätä perua on esimerkiksi Helmipöllöntie.
Turvallisuuteenkin on kiinnitettävä huomiota. Ambulanssin pitää löytää perille.
”Nimi ei saa ääntyä niin, että se sekoittuu toiseen nimeen”, Mallat selventää.
Hän ei ole kuullut tapauksista, joissa Espoon nimistö olisi aiheuttanut vaaratilanteita.

Nykyisin ei oteta käyttöön nimeä, joka on jossakin muussa pääkaupunkiseudun kunnassa. Vanhastaan samoja nimiä kuitenkin on. Esimerkiksi Kirkkokatu löytyy niin Espoon keskuksesta kuin Helsingin Kruununhaastakin.
Kauniaisten ja Espoon väliltä päällekkäisyydet on karsittu yhtä kadunnimeä lukuun ottamatta. Nykyisin vain Puutarhatie löytyy kummastakin.
Nimirypäät ovat täälläkin tavallisia. Esimerkiksi Matinkylän Tiistilässä on Tiistiläntie, Tiistilänkuja, Tiistilänkaari ja Tiistiläntörmä. Tien tai kadun voi päätellä olevan isompi kuin kuja tai polku.

Nimistönsuunnittelijat eivät tee lopullista päätöstä uusista paikannimistä, vaan nimet vahvistetaan kaavamuutosten yhteydessä. Prosessi voi kestää kymmenenkin vuotta, sillä kaavaehdotuksista tehdään valituksia.
Useimmiten valitukset eivät koske nimistöä, mutta jos kaava ei astu voimaan, nimetkin jäävät käyttämättä.
Asukkaita kuunnellaan nimistön suunnittelussa, mutta aina toiveita ei voi toteuttaa.
”Kaikki haluaisivat kauniin nimen, kuten vaikkapa Kielotien. Se on kuitenkin monessa paikassa käytössä”, Mallat sanoo.

Jaa tämä artikkeli: