Tähän on tultu
Nykypäivän tilanne muistuttaa liiallista myöntyväisyyttä Kekkosen ajan idän suhteissa. Esimerkiksi professori Kalervo Siikala esitti, että ”radion ja TV:n on rauhoitettava kansakuntaa ja pidettävä yllä sen kiinnostusta ulkopolitiikkaa kohtaan”. Suomessa ei kuitenkaan sanavapautta pystytty kokonaan rajoittamaan.
Tämän päivän vastaavanlainen kysymys ei ole poliitikkojen tai median asennoituminen, vaan monien kansalaisten ja mielipidevaikuttajien vieroksuva suhtautuminen uskontoon. Nykyisiin yhteiskunnan niin painokkaisiin sekularisoitumisen pyrkimyksiin sopii hyvin Kauko Karen käyttämä toteamus ”tähän on tultu”.
Kun aikaisemmin henkilöstä saatettiin sanoa, että hän on hyvin luotettava ja rehti, sillä hänhän on ”Jumalaa pelkäävä mies”, niin nykyisin monet pitävätkin tällaista henkilöä kyseenalaisena juuri sillä perusteella, että hän on uskovainen.
Filosofi Timo Airaksinen kauhisteli vaalien jälkeen Ylen haastattelussa, mitenhän Sipilän ja Soinin uskonnollinen vakaumus tulee näkymään politiikassa. Eivätkö uskonnolliset arvot olekaan enää myönteistä asennoitumista kysymyksiin, kuten ihmisten suhtautumisessa kanssaihmisinä toisiinsa, rehellisyyteen ja lainkuuliaisuuteen?
Harry Blässar
Helsinki
Jaa tämä artikkeli: