Mika Riekki ja Kirsi Hokkinen ovat opettaneet lapsille, että lautaselle ei kannata ottaa liikaa ruokaa. Vanhempien sylissä 4-vuotias Sonja ja 2-vuotias Milla. Kuva: Hans von Schantz
Tähteistä tulee ateria
Makaronilaatikko on takuuvarma ruoka, joka yleensä maistuu perheen pienimmillekin Kirsi Hokkisen ja Mika Riekin kodissa Leppävaarassa. Mutta kaikkien ruokalajien kohdalla menekki ei ole yhtä hyvä.
”Vähemmänkin ruokaa voisi mennä biojäteastiaan. Eniten sinne laitetaan lasten lautasilta jäänyttä ruokaa. Kattilaan jäänyt ruoka pistetään rasiassa jääkaappiin, mutta joskus sen syöminen unohtuu”, Kirsi Hokkinen toteaa.
Perheessä molemmat vanhemmat laittavat ruokaa. Mies kokkailee hieman useammin, vaimo taas huolehtii enemmän kaupassa käynnistä.
Mika Riekki arvelee, että ruokahävikkiä voitaisiin välttää suunnittelulla. Kaksivuotiaan Millan ja 4-vuotiaan Sonjan kohdalla suunnittelu on hankalaa, mutta 10-vuotiaan Leevin ja 12-vuotiaan Veeran kanssa on jo helpompaa.
Hokkinen muistuttaa, että on myös tärkeää annostella ruoka lautaselle oikein.
”Milla haluaisi ottaa itse ruokaa, mutta silloin sitä tulee helposti liikaa. On parempi ottaa ensin vähemmän ja sitten lisää”, perheenäiti tuumii.
Hän kertoo myös, ettei enää keitä varmuuden vuoksi liikaa pastaa, kuten hänellä oli aiemmin tapana.
Vanhempien on hyvä tuntea konsteja, joilla tähteeksi jääneen ruoan voi käyttää hyödyksi. Hokkinen ja Riekki käyttävät usein puuron lopun sämpylätaikinassa. Perunat kelpaavat pyttipannun raaka-aineiksi tai salaatin lisukkeeksi. Monista edellispäivän sapuskoista saa aineksia vaikkapa munakkaaseen tai pizzaan.
Jauhelihakastiketta on saatettu jatkaa soijarouheella. Lapset eivät välttämättä ole edes huomanneet, että liha on korvattu soijalla.
Leivän homehtumiselta vältytään, kun leipä laitetaan kaupasta tullessa pakastimeen ja viipaleita otetaan sieltä yksitellen. Jos parasta ennen -päivä alkaa lähestyä, vaaleasta leivästä tehdään köyhiä ritareita. Ruisleipä ei lapsille maistu.
Ennestään tuttujen konstien lisäksi perhe sai muutaman lisävinkin, kun Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY toteutti Ruokaa rippeistä -kampanjansa pilottivaiheen Leppävaarassa viime vuoden keväällä. HSY jakoi ruokareseptejä esimerkiksi kirjastoissa ja neuvoloissa sekä järjesti yleisöluentoja alueella.
Yksi niistä pidettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Leppävaaran yhdistyksen perhekahvilassa, jossa Hokkinen toimii vetäjänä.
Tänä vuonna EU:n rahoittama Ruokaa rippeistä -kampanja levittäytyy koko pääkaupunkiseudulle. Helmikuun ja toukokuun välisenä aikana eri puolilla Espoota järjestetään neuvontatilaisuuksia ja jaetaan ruokareseptikortteja.
HSY:n ympäristöasiantuntija Mia Tarvainen kertoo, että kampanja on suunnattu erityisesti perheille, joissa on alle 9-vuotiaita lapsia.
”Pilotin aikana leppävaaralaisperheiltä kysyttiin, miksi ruuan pois heittäminen kiusaa heitä. Monia vaivasivat sekä ympäristösyyt että raha, joka menee roskikseen”, Tarvainen sanoo.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) selvitysten mukaan keskivertosuomalainen heittää vuodessa roskiin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Ruokaturva-asiantuntijoiden mukaan jopa kolmannes maailmassa tuotetusta ruoasta menee hukkaan.
Kaupasta kannattaa ostaa vain sellaista, mitä oikeasti syö. Mia Tarvainen ei esimerkiksi enää kanna viikoittain kotiin porkkanoita. Vaikka porkkanat ovat terveellisiä, ne jäävät heillä helposti jääkaappiin nahistumaan. Puuroakaan hän ei yritä lapsilleen tyrkyttää, koska se ei tule syödyksi.
HSY lähestyy kampanjallaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekerhoja, kaupungin neuvoloita, avoimen varhaiskasvatuksen alaisia asukaspuistoja ja seurakuntia. Kaupungin yksiköissä tieto kampanjamateriaalista ja luennoista on kulkenut myös ekotukihenkilöiden kautta.
Espoon kaupungin ekotukitoimintaa koordinoiva Tuija Stambej pitää Ruokaa rippeistä -kampanjaa tärkeänä.
”Kun ruuan saanti on helpottunut, sen arvostus on vähentynyt. On hyvä opettaa unohtuneita perustaitoja, kuinka ruoka käytetään kunnolla.”
Ainakin Espoonlahdessa perheiden on helppo löytää kampanjaluento läheltä kotiaan, sillä moni seurakunnan perhekerho ja kaikki alueella olevat kaupungin asukaspuistot ovat tilanneet luennon.
”Äidit pitävät arkeen liittyvistä konkreettisista jutuista perhekerhon aiheina. Kaikillehan jää välillä ruokaa, josta miettii, mitä sillä tekisi”, sanoo Iivisniemen seurakuntakodilla perhekerhoa vetävä lastenohjaaja Tanja Routama, joka ymmärtää myös aiheen ekologisen merkityksen.
Routama opiskeli alun perin maatalousmetsätieteen maisteriksi ympäristönsuojelu pääaineenaan. Omassa kotitaloudessaan Routama pyrkii heittämään mahdollisimman vähän ruokaa pois.
Yli jäänyt ruoka laitetaan jääkaappiin, ja joku perheestä syö sen viikon aikana. Samoin ruuan rippeitä hyödynnetään uusien ruokien valmistamisessa.
Pilaantunutta ruokaa ei tietenkään pidä syödä. Toisissa tuotteissa päiväykset ovat tarkempia kuin toisissa.
”Kalan, kanan ja lihan kanssa ei kannata ottaa riskejä. Kasviksista näkee usein paljaalla silmällä, ovatko ne kunnossa vai eivät. Jämät kannattaa pakastaa, jos tietää, että ei syö niitä pois muutamassa päivässä”, Mia Tarvainen opastaa.
Riperuokaohjeita löytyy esimerkiksi Facebook-kampanjasivulta Fiksu vähentää jätettä sekä osoitteista www.hsy.fi/riperuokia tai www.saasyoda.fi/reseptihaku.
Jaa tämä artikkeli: