Muutosta ilmassa. Helsingin taidemuseokuvioissa tapahtuu mullistusta, tulee Guggenheim-museo tai ei. Kuva: Ernesto Timor/Plainpicture/Kuvaario

Taidemuseot: taloja ja ihmisiä

• 07.01.2014 13:15

Taidemuseoista ei ole koskaan käyty näin laajaa keskustelua kuin nyt, kun Guggenheim yrittää toista kertaa rantautua Suomeen. Kävi hankkeelle kuinka hyvänsä, ovat taidemuseomme silti keskellä mullistusta. Valtion taidemuseo muuttui vuodenvaihteessa säätiöidyksi Kansallisgalleriaksi – rahat tulevat jatkossa budjetin sijaan veikkausvoittovaroista. Tästä ei kuitenkaan ole keskusteltu, ja jää nähtäväksi, kuinka paljon Kansallisgalleria tulee syömään rahaa muulta kulttuurilta.

Kolme uutta rakennushanketta on jo varmistunut. Serlachius-museoiden Taidemuseo Gösta avaa laajennusosansa kesällä 2014 ja Amos Andersonin taidemuseo valtaa Lasipalatsin aukion vuonna 2017. Helsingin taidemuseo saa käyttöönsä Kulttuurien museolta vapautuvat tilat ja menee vuodeksi remonttiin ensi keväänä. Designmuseo ja Arkkitehtuurimuseo kärvistelevät tylsissä ja symbolisesti vääränlaisissa rakennuksissaan ja yrittävät houkutella Helsingin taidemuseota mukaan uuteen museokeskushankkeeseen.

Museot eivät ole pelkkiä seiniä. Museoissa valintoja tekevät ihmiset. Hyvä johtaja saattaa sinkauttaa maakunnallisenkin museon suoraan museomaailman huipulle.

Museonjohtajien ruletti käynnistyy aina silloin tällöin; juuri nyt sekin pyörii kiivaana. Uusi työpaikka tuottaa epäilemättä näyttämisen halua. Mihin suuntaan Maija Tanninen-Mattila vie Helsingin taidemuseota siirryttyään marraskuussa sen johtoon Ateneumista? Kuka valitaan Ateneumin seuraavaksi johtajaksi? Pitääkö Sara Hildénin taidemuseon tiukasti sisältöihin keskittynyt linja parhaillaan valinnassa olevan uuden johtajan komennossa? Onnistuuko joulukuussa 2013 nimitetty Kirsi Eskelinen herättämään Sinebrychoffin taidemuseon ruususenunestaan?

Otso Kantokorpi