Rakentavia ratkaisuja. Yakub Abdulle Muhamud vaikuttaa nuorten parissa. Antti Pentikäinen on ollut kehittämässä viranomaisten ja muslimijohtajien yhteistyötä.
Taistelija etsii merkitystä elämään
Lähtijän taustalta löytyy usein haavoittuvuus, kuten koulutuksen tai työn puute tai kokemus siitä, ettei kuulu joukkoon.
Suomesta on matkustanut Syyriaan yli 40 ihmistä, joista valtaosa on Suojelupoliisin tietojen mukaan osallistunut tai pyrkii osallistumaan väkivaltaisten ryhmien toimintaan. Syyrian lisäksi Suomesta on lähtenyt ihmisiä myös Somalian konfliktiin.
”Somalian konfliktiin osallistujia on vähän, muutamia henkilöitä”, Suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva tarkentaa.
Julkisuudessa esillä ollut väite, jonka mukaan Syyriaan lähtisi nimenomaan somalitaustaisia ihmisiä, ei pidä paikkaansa. Lähtijöillä on 17 eri etnistä taustaa. Joukossa on myös kantasuomalaisia.
Kirkon Ulkomaanavun johtaja Antti Pentikäinen arvioi, että Suomesta lähtevien ihmisten liittyminen erityisen väkivaltaisiin ja islamilaista valtiota ajaviin Isis-joukkoihin tekee tilanteesta uudenlaisen koko yhteiskunnan kannalta.
Mahdollisesta värväystoiminnasta on maahanmuuttajayhteisöissä puhuttu vuosia. Selvää ei ole, tehdäänkö sitä yhteisöjen sisä- vai ulkopuolelta käsin.
Värväystä voi tapahtua periaatteessa kaikkialla, missä ihmiset tapaavat tai ovat yhteydessä toisiinsa. Sosiaalisen median ja uutisoinnin roolia on vaikea arvioida.
Pentikäinen arvioi, ettei moskeijoissa värvätä avoimesti.
Ulkomaanapu tukee kotimaantyössään maahanmuuttajien kotoutumista ja uskontojen välistä vuoropuhelua.
Pentikäinen suhtautuu kriittisesti ajatukseen, jonka mukaan passin ottaminen pois olisi oikea tapa estää väkivaltaisiin ryhmiin liittyminen.
”Kaikissa tilanteissa on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja yksilönvapauksia. Ihmiselle, joka huomaa tehneensä virheitä ja toimineensa väärin, tulisi myös antaa mahdollisuus palata yhteiskuntaan. Naiivi siinä ei kuitenkaan pidä olla.”
Nykytilanteessa tarvitaan Pentikäisen mielestä eri uskontojen yhteistä toimintaa muslimien uskonnonvapauden puolesta, kuten Yhdysvalloissa on tehty.
Terrorismitutkija torjuu käsityksen, jonka mukaan värväytymisen taustalta löytyisi aina radikaali ideologia. Helsingin yliopiston tutkija Leena Malkki muistuttaa, että erilaiset radikalisoitumisen tasot eivät kulje käsi kädessä.
Joku liittyy liikkeeseen, jolla on radikaaleja päämääriä. Toisen uskonnollinen, yhteiskunnallinen tai poliittinen näkemys radikalisoituu. Kolmas ryhtyy toimimaan ja käyttää väkivaltaisia keinoja.
”Kaikki, jotka pitävät väkivaltaisia tekoja oikeutettuina, eivät koskaan ryhdy niihin. Sen sijaan toiset voivat ryhtyä niihin seikkailunhalusta tai kavereiden mukana. Taustalla on silloin enemmänkin oma rooli ryhmässä kuin jokin sisäistetty idea”, Malkki sanoo.
Terrorismi on Malkin mukaan yleensä keskiluokkainen ilmiö. Vakavimmin syrjäytyneet eivät ole kovin todennäköisiä lähtijöitä. Köyhien aika kuluu jokapäiväisen elämän ongelmiin.
Lähtijöiden taustalta löytyy kuitenkin usein jokin haavoittuvuus. Koulutuksen tai työn puute tai kokemus siitä, ettei kuulu joukkoon, voi altistaa lähtemiselle.
Toisen tai kolmannen maahanmuuttajasukupolven radikalisoituminen tavalla tai toisella on poliittista väkivaltaa laajempi ilmiö. Nuoret eivät koe kotien ja vanhempien kulttuuria omakseen, mutta eivät myöskään ole sisällä syntymämaansa kulttuurissa ja yhteiskunnassa.
”Tarve kokea elämänsä merkitykselliseksi vie etsimään omaa identiteettiä ja uskonnollista näkemystä. Ryhmään kuulumiselle on tilausta.”
Pääkaupunkiseudulla toimivassa Kehitä ja arvosta -yhdistyksessä uskotaan, että maahanmuuttajanuoria voidaan auttaa löytämään rakentavia ratkaisuja identiteettikysymyksiinsä.
”Järjestämme 15–18-vuotiaille nuorille harrastustoimintaa, jalkapalloa ja lautapelejä. Jaamme tietoa. Pyydämme imaameja kertomaan, mitä islam sanoo radikalisoitumisesta”, yhdistyksessä vaikuttava Yakub Abdulle Muhamud kertoo.
Yhdistys on myös tukenut vanhempia, joiden lapsia on lähtenyt Syyriaan. Samoin espoolaisäitiä, jonka lapsi on kuollut siellä.
Maahanmuuttajien keskuudessa vapaaehtoistyötä tekevä Saido Mohamed korostaa, ettei radikalisoituminen ole vain nuorten ongelma. Keskustelua on käytävä yhteisöjen ja koko yhteiskunnan tasolla.
Saido Mohamedin mukaan muslimiyhteisön on erityisen vaikea ymmärtää ja käsitellä nuorten naisten radikalisoitumista.
Ulkomaanapu julkaisi syyskuun lopulla tutkimuksen, jonka mukaan entiset al-Shabaab-taistelijat ovat Somaliassa pystyneet integroitumaan uudelleen yhteiskuntaan.
”He ovat tarvinneet paljon psykososiaalista tukea, jota ovat antaneet muun muassa uskonyhteisöjen johtajat. Suomessa asiantuntevaa tukea voisi löytyä myös kidutettujen parissa työtä tehneiltä”, Pentikäinen ehdottaa.
Syyriaan lähdön taustalla on myös vetovoimatekijöitä, kuten romantisoitu käsitys taistelusta ja sankaruudesta. Pentikäisen mukaan vain harvat ymmärtävät, kuinka vahvaa sitoutumista väkivaltainen ryhmä voi edellyttää.
”Väkivalta voi kohdistua myös oman ryhmän jäseniin. Voi joutua tekemään hirveitä tekoja. Ryhmästä ei ole helppo päästä pois. On suuri vaara menettää henkensä”, Pentikäinen listaa.
Jaa tämä artikkeli: