Taivaallinen mummo
Pyhä Anna on erityisesti isoäitien ja synnyttäjien suojelupyhimys.
Juice Leskisen laajasta tuotannosta löytyy laulu, joka kertoo Annasta, Marian äidistä ja Jeesuksen isoäidistä. Laulussa Anna paistaa arkisesti lihapullia kantaen samalla huolta lapsenlapsestaan.
Ilmeisesti Anna ei ennättänyt edes nähdä tyttärenpoikaansa. Perimätiedon mukaan hän ja Jeesuksen isoisä Joakim kuolivat jo kauan ennen tämän syntymää.
Juicen laulun tyyni, ruokaa laittava mummo vastaa hyvin sitä kuvaa, joka Annasta on piirtynyt kristikunnan yhteiseen muistilehtiöön. Vaikka häntä ei nykyaikana usein kirkossa mainitakaan, keskiajalla Anna oli yksi läntisen Euroopan suosituimmista pyhimyksistä. Varsinkin naiset saivat hänestä voimaa ja rohkaisua. Annan puoleen ovat kääntyneet erityisesti isoäidit, ikäneidot ja synnyttäjät, mutta hän on myös kauppiaiden, kaivosmiesten ja leskien suojelupyhimys.
Raamatussa ei mainita Jeesuksen kumpaakaan isovanhempaa, mutta legendan mukaan Joakim ja Anna olivat nöyriä uskovaisia. Joakim polveutui kuningas Daavidista ja Anna oli papillista leeviläisten sukua.
Anna ja Joakim asuivat Nasaretin kaupungissa Galileassa. He olivat vakavaraisia ja anteliaita, elelivät hiljakseen ja vaatimattomasti käyttäen itse vain kolmanneksen tuloistaan. Toisen kolmanneksen he lahjoittivat köyhille ja kolmannen temppelille. Silti Jumala ei ollut siunannut heitä lapsella.
Lapsettomuus oli sen ajan maailmassa merkki epäonnistumisesta. Anna oli ollut miehensä kanssa naimisissa jo viisikymmentä vuotta tulematta raskaaksi.
Jopa ylipappi Isaskar Jerusalemin temppelissä katsoi asiakseen moittia Joakimia siitä, ettei tämä ollut kyennyt antamaan vaimolleen lasta. Ei kuulemma sopinut sellaisen turhakkeen tulla uhraamaan Jumalalle lampaitaan ja kyyhkysiään. Kovat sanat kuultuaan Anna ja Joakim palasivat surullisina takaisin Galileaan ja rukoilivat, että Jumala tekisi heidän kohdallaan samanlaisen ihmeen kuin muinoin Aabrahamille ja Saaralle.
Niin tapahtui. Anna, vaikka oli jo varsin iäkäs, alkoi odottaa esikoistaan. Enkeli tuli paikalle kertomaan, että lapsesta tulisi tyttö, joka ”olisi kaikkein siunatuin ja jota kaikki kansat ylistäisivät ja jonka kautta tulisi pelastus maailmaan”. Kiitollisina Anna ja Joakim lupasivat antaa lapsensa temppeliin kasvatettavaksi. Niinpä kun Maria oli täyttänyt kolme vuotta, Anna talutti pikku tyttärensä Jerusalemin temppeliin.
Suomessa Anna sai merkittävän aseman 1400-luvulla. Hänen nimeensä pyhitettiin kirkkoja kuten Hattulan Pyhän Ristin kirkko Hämeen härkätien kupeessa, Kumlingen kirkko Ahvenanmaalla, Uskelan kirkko Salon seudulla ja Hartolan kirkko Itä-Hämeessä. Turun tuomiokirkkoon Anna sai oman alttarin, ja kun Naantaliin perustettiin 1440 birgittalaisluostari, Anna haluttiin sen suojelijaksi.
Monia kirkkoja koristivat maalaukset ja veistokset rakastetusta aiheesta Pyhä Anna itse kolmantena. Siinä Anna esiintyy Marian ja Jeesuksen taustalla lempeänä matriarkkana. Kansansuosiossa taivaallinen isoäiti ohitti kaikki muut pyhimykset. Annan mukaan nimettiin tyttölapsia aatelisista talonpoikiin, torppareihin ja köyhiin maatyöläisiin. Nimi, jonka hepreankielinen versio on Hannah, tarkoittaa suloutta.
Keskiajalla suurin osa ihmisistä asui maalla, joten ei ihme, että suomalaisessa kansanperinteessä Annan katsottiin pitävän huolta myös metsästä. Annin aitassa laidunsivat lehmät, lampaat ja vuohet. Sieltä saatiin puuta, riistaa ja kaskimaita, monenlaisia elämän tykötarpeita. Kalevalainen Annikki lienee myös yksi kultin muunnoksista.
Annan päivänä 9.12. pantiin olutta. ”Annana oluet pannaan, juhlana joukolla juodaan”, suomalaiset muistuttivat toisiaan vesi kielellä alkutalven pimeydessä ja odottivat, että Annan tyttärenpojan syntymä pienessä tallissa Betlehemissä toisi taas valon maailmaan.
Naisen asema yhteiskunnassa ei ollut keskiajalla hääppöinen. Naispyhimykset olivat tärkeitä, sillä heidän kauttaan naiseus sai tukea. Uudistusinnossaan Martti Luther tahtoi kuitenkin pelkistää kristillistä uskoa laittamalla pyhimykset syrjään. Hän koki siten kirkastavansa Kristuksen kunniaa.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että maailma tarvitsee naispyhimysten tuomaa lohdutusta, lämpöä ja pehmeitä arvoja. Kutsuihan Luther itsekin — joutuessaan vuonna 1505 matkallaan myrskyn kouriin — hädissään avukseen juuri Pyhää Annaa, oman kotikaupunkinsa Mansfeldin suojelijaa.
- Pyhän Annan muistopäivää vietetään 9.12.
- Annan päivän tapahtuma su 9.12. klo 15 Pyhän Annan lastenkirkolla. Joulupuuroa ja nukketeatteri Sampon esitys Joulu tulla jollottaa.
Jaa tämä artikkeli: