Elämän lahja. Jumala katsoi luomistyötään ja totesi sen hyväksi. Kuva: Thinkstock
Taivaan tähden: Kuuleminen
Jumala antoi ihmiselle kuulon ja elämän sitä varten, että ihminen kuulisi Jumalan puhuttelun.
Jotta me osaisimme puhua, meidän on opittava ensin kuulemaan.
Markus kertoo miehestä, joka ei kuullut. Ja joka siksi puhui vaillinaisesti. Jeesus antoi hänelle kuulon, ja samalla mies oppi puhumaan.
Puhetaito on luultavasti ihmisen tärkeimpien keksintöjen joukossa. Tämä tapahtui joskus 40 000 vuotta sitten. Ilman kykyä puhua ihmiskunnan historia olisi yhtä vaatimaton kuin variksien.
Jeesuksen ihmeestä ällistyneet ihmiset sanoivat: "Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan." Se on itse asiassa viittaus luomiskertomukseen. Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää.
Se millaiseksi ihminen luotiin, oli hyvää. Siihen lahjaan kuuluvat kykymme puhua ja kuulla – ja sitä kautta kykymme liittyä toisiimme. Liittyväisyys ja vuorovaikuttaminen ovat Jumalan lahjoja ihmiselle.
Minusta Markus on osannut kirjata ihmekertomuksen painotuksen oikein. On totta, että se umpikuuro sai myös kyvyn tuottaa ymmärrettävää puhetta. Mutta suurin ihme oli itse asiassa, että hän sai lahjan kuulla.
Kyky kuulla on lahja, jota nykyinen maailmamme tarvitsisi entistä enemmän. Jos ihminen sanoo päivässä keskimäärin 16 000 sanaa, kysymys kuuluu: kuuleko kukaan?
Eikä kuuleminen ole tärkeää vain suhteessa lähimmäisiimme. Se on mitä suurimmassa määrin myös hengellinen kysymys.
Jumala antoi ihmiselle elämän sitä varten, että hän kuulisi Jumalan puhuttelun. Ja vastaisi siihen.
13. sunnuntai helluntaista
Väri: vihreä
Valo: kaksi kynttilää
Tekstit: Ps. 30:3–6, 12–13 tai Ps.146:5–10, 2.Moos.4:10–12, 2. Kor. 3:5–6, Mark. 7:31–37
Jaa tämä artikkeli: