Anteeksi antaminen vapauttaa niin anteeksi saavan kuin anteeksiantajankin. Kuva: Rodeo/Michele Andrea

Taivasikkuna: Anna anteeksi

Anteeksi antaminen vapauttaa.

• 07.10.2016 13:50
• Irene Erkko-Piri

Onko meillä oikeus anteeksi saamiseen? Moni ihminen on kertonut kuinka kotona on opetettu, ettei pitäisi mennä nukkumaan ennen kuin riidat on sovittu. Kiitos, anteeksi ja ole hyvä kuuluvat lastenkin tapakasvatukseen.

Raamatun efesolaiskirjeessä sanotaan: ”Sopikaa riitanne ennen kuin aurinko laskee.” Tämä on hyvä neuvo vaikka yhdessä nukkumaan meneville puolisoille tai parhaille luokkakavereille. Käännänkö selkäni toiselle vai katsonko silmiin ja ojennan käteni?

Onko anteeksi antaminen sitten samaa kuin unohtaminen? Ei välttämättä. Pahoilla teoilla on myös oikeudellisia seuraamuksia. Anteeksi antaminen kuitenkin vapauttaa niin anteeksi saavan kuin anteeksiantajankin. Viha ja katkeruus syövät ihmistä sisältä päin.

Voi antaa anteeksi, mutta silti suojata itseään vastaavilta tilanteilta.

Itsellekin on hyvä antaa anteeksi. Psykoterapeutti ja lääkäri Tuulikki Saaristo on sanonut: ”Anteeksi antaminen tähtää siihen, että hyväksymme itsemme sellaisena kuin olemme, valiten kuitenkin itse käyttäytymisemme tavat.”

Joskus ihminen voi antaa anteeksi jopa inhimillisesti anteeksiantamattoman. Mikä saa keskitysleirin selviytyjän antamaan anteeksi ihmisille, jotka tappoivat koko muun perheen? Unkarilainen Eva Kor vastaa kysymykseen näin: ”Miksi jäädä henkiin, jos haluaa elää surullisena, vihaisena ja kipujen keskellä?”

Jeesus katsoi ristillä surmaajiaan ja kiduttajiaan ja sanoi: "Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät."

Tätä anteeksiantoa me kaikki tarvitsemme – armoa juuri sellaisena kun sitä vaikka rippikoulussa opetetaan: Ansaitsematon Rakkaus Meidän Osaksemme.