null Taivasikkuna: Ei mitään pinkkiä höpsöttelyrakkautta

Jumalan rakkautta riittää ihan jokaiselle. Sinulle, minulle, yksinäiselle ja kaikille. Kuva: Jukka Granstrom

Jumalan rakkautta riittää ihan jokaiselle. Sinulle, minulle, yksinäiselle ja kaikille. Kuva: Jukka Granstrom

Hengellisyys

Taivasikkuna: Ei mitään pinkkiä höpsöttelyrakkautta

Rakkaus repii ihmisen ylös suosta vaikka viimeisillä voimilla.

Yksikään. Sinänsä pieni, mutta vaikeannäköinen sana. Paljon helpompi on ymmärtää tuon termin kantasana yksi. Se on tuttu, rajattu ja konkreettinen. Se yksihän voisin olla vaikka minä.

Mutta siitä, että on vain yksi, voi seurata yksinäisyys, joka on murskaavaa ja rakkaudetonta, muiden ihmisen puuttumista elämästä. Mutta että yksikään – siis minäkään? Sillä termi yksikään avaa itsensä jokaiselle. Eli ei-yksi tarkoittaa montaa, kaikkia.

Pienoisevankeliumi, Johanneksen evankeliumin kolmannen luvun jae 16, kertoo Jumalan rakkaudesta. Enkä nyt puhu sellaisesta söpöstä pinkistä höpsöttelyrakkaudesta, joka täyttää kaupat ja mainokset ystävänpäivänä.

Pienoisevankeliumin kuvaama rakkaus on sellaista, joka repii toisen ihmisen ylös suosta vaikka viimeisillä voimillaan. Rakkaudesta, joka antaa kaikkensa, jotta muut pelastuisivat. Valosta, joka voittaa pimeyden, murtaa kuoleman vallan ja antaa elämän. Siitä suuresta rakkaudesta, joka hyväksyy minut ja pelastaa minut. Siitä rakkaudesta, jota riittää minunkin ulkopuolelleni… Jottei yksikään joutuisi kadotukseen – minäkään.

Runoilija ja teologi Niilo Rauhala on kirjoittanut virteen 470 sanoituksen, joka voisi kuvata omaa käsitystäni Jumalan rakkaudesta: ”Mitä ymmärtänyt en, / siitäkin tuon kiitoksen. / Ansainnut en lahjojasi, / olet suuri armossasi.”

Jumalan rakkautta riittää ihan jokaiselle. Sinulle, minulle, yksinäiselle ja kaikille. Jumala ei hylkää yhtäkään luomaansa. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Jottei yksikään joutuisi kadotukseen – minäkään.

Kirjoittaja on Espoonlahden seurakunnan seurakuntapastori.

 

Pelastamaan lähetetty

Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan.

Evankeliumi Johanneksen mukaan 3:16–18.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.