null Taivasikkuna: Lunastuskuntoinen lähimmäinen

En minä selviä tästä elämästä naarmuilla ja laastarilla. En tule ehjäksi pienellä paikkailulla ja osien vaihdolla. Kuva: Barbro Wickström/Rodeo

En minä selviä tästä elämästä naarmuilla ja laastarilla. En tule ehjäksi pienellä paikkailulla ja osien vaihdolla. Kuva: Barbro Wickström/Rodeo

Hengellisyys

Taivasikkuna: Lunastuskuntoinen lähimmäinen

Lunastuskuntoista ei voi enää korjata.


Kerran eräs rippikoululainen, vilkas mopopoika, opasti minua kristinuskon perusasioissa.

Puhuin rippikoululaisille siitä, että Jeesus on lunastanut meidät vapaaksi synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Lunastus-termiä avatakseni käytin konkreettista esimerkkiä autojen ja mopojen maailmasta: me ihmiset olemme lunastuskunnossa, niin rikki, että emme pysty ajamaan omin voimin taivaan kotiin. Tarvitsemme Pelastajaa, joka lunastaa meidät omakseen ja antaa uuden elämän. Jeesus on maksanut tämän vakuutusmaksun puolestamme ristinpuulla.


Poika keskeytti opetukseni ja korjasi minua. Ei lunastuskunnossa oleva mopo ole rikki. Rikki olevan voi aina korjata. Lunastuskunnossa oleva mopo on ihan paskana! Sitä ei voi eikä kannata korjata.

Pojalla oli tärkeä pointti. En minä selviä tästä elämästä naarmuilla ja laastarilla. En tule ehjäksi pienellä paikkailulla ja osien vaihdolla.

Tilani on yhtä toivoton kuin miehen, josta Jeesus kertoi kuuluisan vertauksensa. Makaan tien poskessa henkihieverissä synnin ja pahan pieksemänä. Ihmiset kulkevat ohi, eihän kuollutta miestä kannata enää auttaa. Mutta laupias Jeesus ottaa minut reppuselkäänsä, johdattaa seurakuntayhteyteen, lääkitsee sakramenteillaan ja lupaa tulla kerran takaisin. Hän antaa minulle uuden elämän.


Uudessa elämässäni ei kuitenkaan ole kyse vain turvatusta taivaspaikasta. Jos minä rakastan Jumalaa yli kaiken, luotan Jeesuksen apuun tässä ja nyt. Ja apua minä tarvitsen joka päivä niin itseni kuin lähimmäisteni kanssa.

En haluaisi olla se, joka kulkee toisen avuntarvitsijan ohi. Onhan hän kohtalontoverini, lunastuskuntoinen lähimmäinen.

Kirjoittaja on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastori.

 

Kuka on lähimmäiseni?

"Seuraavana aamuna samarialainen otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: ’Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.’ Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?” Lainopettaja vastasi: ”Se, joka osoitti hänelle laupeutta.” Jeesus sanoi: ”Mene ja tee sinä samoin.”

Evankeliumi Luukkaan mukaan 10:35–37.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.