Taivasikkuna: Opettelen kiitollisuutta
Nyt riittää synkistely. Tunteet tulevat ja menevät kuin pilvet taivaalla.
Minä olen tänään onnellinen, päätin sen heti aamulla herätessäni. Nyt riittää synkistely, avaan taloni ikkunat ja ovet ja huudan kaikille: ”Elämä on kuulkaas ihanaa!”
Tänään on se päivä, jolloin viritän soittimeni ja kohotan epävireisen ääneni kohti korkeuksia. Jossain on joku, hän on minutkin luonut ja muovannut Sanallaan.
Hän on yhtä aikaa korkealla ja matalalla, leveällä ja kapealla kohtaa elämäni kivuissa ja säryissä. Tänään hän on yhtä korkealla kuin taivas on maasta. Aurinko loistaa ja otan vain vastaan lämmön säteet. Minun ei nyt tarvitse muuta. Katselen Luojan luomaa, nyt minä taidan osata vihdoin olla kiitollinen. Opettelen ainakin.
Minä katselen kesää ja ihmettelen. Kauan odotettu, se on nyt tässä. Keskikesä, mittumaari, juhannus. Sain vielä tämän kesän kokea, tämän juhannuksen taikayön. On oikeus olla kiitollinen. Oikeus nauttia siitä hyvästä, mitä on kuitenkin saanut.
Ei aina tarvitse kantaa surun viittaa, ei murehduttaa itseään ja muita. On oikeus iloon ja kiitokseen. Minä nyt päätän niin. Tuntuipa miltä lystää, minä olen nyt iloinen. On oikeus ja kohtuus kiittää Korkeinta tänään. Olkoon huomenna taas synkkää ja pilvistä. Koleaa kesää, tulkoon vaikka lunta.
Tunteet tulevat ja menevät kuin pilvet taivaalla. Pieni ihminen ei voi niitä suitsia. Antaa siis olla, ne menevät läpi ja haihtuvat sitten. Surut jo menivät, nyt tulee ilon ja valon aika. Minä käännyn kuin kukka valoa kohti. Minun ei tarvitse itse mitään, vaan Luoja hellästi minua taivuttaa. Lämmittää ja rakastaa ehjäksi.
Huomista ei ole ja eilinen meni jo. Aurinko paistaa ja ruohonkorrella kävelee leppäkerttu.
Kirjoittaja on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen.
Sinä ilahdutat minua teoillasi
Hyvä on kiittää Herraa, laulaa ylistystä sinun nimellesi, Korkein. Hyvä on aamulla kertoa armostasi ja illalla uskollisuudestasi harpun ja lyyran sävelin, kymmenen kielen helkkyessä. Herra, sinä ilahdutat minua teoillasi, minä riemuitsen sinun kättesi töistä. Kuinka suuret ovatkaan sinun tekosi, Herra, kuinka syvät sinun ajatuksesi!
Psalmi 92:2–6
Jaa tämä artikkeli: