Mikään pimeys ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Kuva: Tuomas Heinonen
Taivasikkuna: Valoa pimeään
Joulun lapsessa Jumalan hyvyyden voima säteilee keskellämme.
Vuoden pimein aika on käsillä. Valo käy vähiin. En yhtään ihmettele heitä, jotka pakenevat tätä pimeyttä valoisalle pallonpuoliskolle. Ajatus halvasta lentomatkasta aurinkoon on kutsuva.
Mutta muinaisesta Roomasta ei päästy muutamassa tunnissa pakoon minnekään. Siellä kaikkien oli pakko kestää talvipäivänseisausta ja yhdeksäntuntista päivää tähän vuodenaikaan.
Iloa ankeuteen haettiin Saturnalia-juhlasta ja Voittamattoman auringon päivästä 25.12.
Meiltä kristityiltä oli oiva veto laittaa Kristuksen syntymäjuhla samaan päivään. Auringon jumalan palvonta syventyi todellisen Valon palvonnaksi.
Ihmiskunnan yleinen tietoisuus suuremmasta voimasta ruumiillistui erityiseksi ilmoitukseksi Kristuksesta, maailman valosta: ”Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.”
Aurinko on kuitenkin edelleen oikein käyttökelpoinen ja osuva vertauskuva meidän Jumalallemme, joka antaa meille elämän valon, rakkauden lämmön ja vetää meitä puoleensa valtavalla vetovoimalla. Hän on aina siellä, vaikka emme häntä näkisi, vaikka synkät pilvet peittäisivät hänet taakseen. Yölläkin kuu heijastaa Hänen valoaan.
Joulun lapsessa tuo kaikki hyvyyden voima säteilee keskellämme. Meidän ei tarvitse lentää aurinkoon, sillä Hän on tullut luoksemme.
Kunnia ja kirkkaus ei jäänyt valovuosien päähän korkeuksiinsa, vaan laskeutui alas, pohjalle asti navetan hajuihin. Sieltä se päätyi kaiken kuoleman ja kauhun keskelle ristinpuuhun, kirkkaana loistavaksi merkiksi siitä, ettei mikään pimeys voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta.
Kirjoittaja on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastori.
sami.marte@evl.fi
Valon todistaja
Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.
Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 1:1–14.
Jaa tämä artikkeli: