Kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää. Tieteen määrittelemä totuus ei koskaan ole koko totuus. Kuva: Rodeo/Aleksandar Mijatovic
Taivasikkuna: Valvokaamme!
Kertomus valvomisen vaikeudesta.
”Olipa kerran joukko seurakuntanuoria. Heitä yhdisti rippikoulusta isosteluun jatkunut hyvä meininki ja yhteishenki. Joskus heistä tuntui, että tuo yhteys oli muutakin kuin ystävyyttä.
Kaiken takana oli aavistus taivaallisesta rakkaudesta ja sen kantavasta voimasta. Ristin edessä kokoonnuttiin Jeesuksen, Yhdistäjän ja yhteen sovittajan, nimessä.
Kun vuodet kuluivat, yhteys alkoi kuitenkin pätkiä. Etäisyydet kasvoivat ja tuli perhettä. Nuorista tuli aikuisia ja tämän maailman kantajia.
He eivät enää tavanneet toisiaan, eivätkä juuri haikailleet seurakunnan perään. Pikemminkin he muistelivat huvittuneina sitä, kuinka tosissaan osa heistä oli ottanut isosen roolinsa.
Se oli kuin unta nyt. Nyt heidän silmänsä olivat auenneet tosiasioille. Nyt he tiesivät, mitä elämä on.
Niinpä puolet vanhoista seurakuntanuorista hautasi uskonsa nuoruuden uniin ja unohdukseen. Mutta toinen puoli joukosta ei kuitenkaan halunnut päästää irti. He kätkivät uskonsa syvälle sydämeensä ja aina silloin tällöin ruokkivat sitä saatavilla olevalla hengenravinnolla.”
Sen pituinen se. En halua kertoa, miten kävi "viisaille ja tyhmille" seurakuntanuorille. Mutta sen sanon, että meidän aikamme hengellinen valvominen liittyy materialistisen aivopesun vastustamiseen. Kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää.
”Paljonko on väliä tosiasioilla rannoilla näin autioilla, näillä tuulen puolen kallioilla" laulaa Edu Kettunen. Ikuiset asiat ovat aikamme ”tosiasioita” merkityksellisempiä niin elämässä kuin kuolemassa. Valvokaamme siis, jotta emme nukkuisi onnemme ohi ja unohtaisi tärkeintä!
Kirjoittaja on vanha seurakuntanuori Espoosta.
Olkaa valppaina
"Kun he olivat ostamassa öljyä, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häätaloon, ja ovi suljettiin. Jonkin ajan kuluttua toisetkin saapuivat sinne ja huusivat: ’Herra, Herra, avaa meille!’ Mutta hän vastasi: ’Totisesti, minä en tunne teitä.’ Valvokaa siis, sillä te ette tiedä päivää ettekä hetkeä.”
Evankeliumi Matteuksen mukaan 25:10–13.
Jaa tämä artikkeli: