Tällainen on elintapasuositusten mukainen elämä
Elätkö suositusten mukaan? Kansallisilla terveyssuosituksilla pyritään ohjailemaan väestön terveellisiä elämäntapoja. Ohjeistusta värittävät kunkin ajan vaihtuvat terveysihanteet ja virallista linjaa haastavat terveysväittämät.
Kansalainen, syötkö päivässä puoli kiloa kasviksia, vihanneksia tai marjoja? Kai juot joka päivä puoli litraa maitoa? Entä liikutko reippaasti vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa? Yöllä nukut kuudesta kahdeksaan tuntia – et vähemmän, etkä pidempään? Keittiön kaapin oveen liimattu ruokapyramidi ohjeistaa askeleitasi ruuanlaittoon?
Erilaiset kansalliset suositukset määrittelevät, mitä on sopivan terveellinen elämä. Neuvojen pyrkimys on ohjailla kansalaisten elintapoja.
Ravinto
|
|
Valtion ravitsemisneuvottelukunnan suositusten mukaan kasviksia, marjoja tai hedelmiä tulee syödä ainakin 500 g päivässä. Myös perunaa ja täysjyväleipää sekä muita täysjyväviljasta valmistettuja tuotteita olisi syötävä päivittäin. Maitovalmisteita tulisi käyttää noin puoli litraa päivässä. Kalaa tulisi syödä 2-3 kertaa viikossa. Punaista lihaa ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 500 g viikossa.
Suositeltava ruokavalio on vähärasvainen ja sisältää vain vähän sokeria ja suolaa.
"Elintapasuositukset pyrkivät vilpittömästi hyvään", arvioi terveyssosiologiaan erikoistunut tutkija Mianna Meskus Helsingin yliopistosta. "Niiden tarkoitus on ohjailla meidän valintojamme toivottuun suuntaan."
Meskuksen mielestä on kiinnostavaa tarkastella terveyssuosituksia valta-analyysin läpi. Siitä näkökulmasta nuo hyvää tarkoittavat ohjeistukset eivät, vilpittömästä päämäärästään huolimatta, ole täysin ongelmattomia.
"Monenlaisia kysymyksiä niistä nousee. Kuten se, miten tietoa seulotaan ja millä perustein suositusten taustalla vaikuttavaa tutkimustietoa valikoidaan”, Meskus puntaroi.
Suositukset pohjautuvat tutkittuun tietoon, mutta eivät ole politiikasta mitenkään vapaita.
"Ne heijastelevat myös ajan henkeä ja sen hetkistä tietämystä", Meskus kertoo.
Liikunta
|
|
UKK- instituutin liikuntapiirakan mukaan aikuisten (18-65 -v.) tulisi harjoittaa sekä kestävyyttä että voimaa. Kestävyyskuntoa suositellaan harjoitettavan vähintään joko 2,5 tunnin reippaalla tai 1 tunnin 15 minuutin rasittavalla liikunnalla viikottain. Voimaa ja liikkuvuutta suositellaan harjoiteltavan 2 kertaa viikossa.
Yli 65-vuotiaiden olisi liikuntaharjoittelussaan panostettava lisäksi voima- ja liikkuvuus- ja tasapainoharjoitteisiin.
Leikki- ja kouluikäisten lasten tulisi uusimman suosituksen mukaan liikkua aktiivisesti jopa kolme tuntia päivässä.
Foucaultin modernin vallankäytön näkökulmasta valtiota tarkastellaan modernina biovaltana, joka määräilyn ja pakottamisen sijaan käyttää valtaa ohjaamalla ja suuntaamalla.
”Terveyssuosituksia voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, että valtio tavallaan kysyy miten väestön elinoloja voitaisiin parantaa niin, että se olisi yhteiskunnalle hyödyksi”, Meskus miettii.
Osa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä säädöksistä on Suomessakin toki pakottavia ja määrääviä, kuten vaikkapa päihteisiin liittyvät lait ja asetukset. Paljon jää kuitenkin yksilön vapaan valinnan piiriin.
”Ja tähän valitsemiseen valtio haluaa väestötasolla vaikuttaa.”
Internet mursi vanhat valta-asetelmat
Toisia terveyssuositukset ärsyttävät.
”Onkin ihan oikeutettua kysyä kenelle terveyteni kuuluu. Kenelle tai ketä varten minä näitä terveysvalintoja teen, itseäni varten vai pysyäkseni yhteiskunnan tuottavana jäsenenä?”
Poliittinen kritiikki tätä ohjaavaa vallankäyttöä kohtaan voisi Meskuksen mukaan olla vaikkapa sellaista, että minkälaisia mahdollisuuksia ja millaista apua kansalaisille tarjotaan näiden suositeltujen valintojen tekemiseen ja toteuttamiseen.
”Hyvinvointivaltion voisi ajatella tukevan kansalaisten päätöksiä konkreettisin teoin. Toisaalta rinnalla kulkee sellainen uusliberalistinen vire, jossa ajatellaan, että ohjaava terveyspolitiikka on yhteiskuntaa tehostavaa ja parantavaa toimintaa. Eli yksilö olisi tavallaan itse vastuussa siitä, että pysyy veronmaksukykyisenä ja kelvollisena yhteiskunnan jäsenenä.”
Uni
|
|
Unentarve vaihtelee yksilöllisesti. Asiantuntijat suosittelevat 6–8 tunnin unia aikuisille. Lapset tarvitsevat unta aikuisia enemmän, 10–12 tuntia yössä.
Ihminen vaipuu nukahtaessaan ensin kevyeen uneen, josta hän siirtyy noin puolen tunnin päästä syvään uneen. Syvä uni muuttuu jossain vaiheessa REM-uneksi eli uneksi, jonka aikana pulssi kiihtyy ja autonominen hermosto aktivoituu. Ihminen nukkuu yleensä alkuyöstä enimmäkseen syvää unta ja loppuyöstä REM-unta sekä kevyttä unta.
Terveyssuositusten kenties kiistellyin osa-alue liittyy ravintoon.
”Ruokaympyrä- tai lautasmalli herättää tällä hetkellä kiivaita tunteita. Tähän liittyy paitsi keskustelu terveellisestä ja ravinteikkaasta ruuasta, mutta myös laajempi, tiedon moniarvoistumiseen liittyvä ilmiö”, Meskus kertoo.
Suositukset muuttuvat koko ajan ja perustuvat aina sen hetkiseen totuuteen. Tieto ja tietämys siitä, mikä ihmiselle on terveellistä, muuttuu koko ajan.
”Ruokaympyrä on esimerkiksi konkreettinen politiikan teon väline. Sen historiallista kehitystä seuraamalla voi nähdä esimerkiksi miten kasvisten ja hedelmien osuus on muuttunut ja kuinka paljon maitoa on milloinkin suositeltu käytettäväksi. Sen kehityshistoriassa näkyy myös kansakunnan vaurastumisen historia.”
Ruokaympyrämalliin kohdistuva kritiikki on myös kritiikkiä vanhaa asiantuntijamallia kohtaan. Yhden totuuden aikakaudet ovat takana päin.
”Internetin myötä tieto ja tutkimustulokset sekä virtuaalivertaisryhmät tulivat kaikkien saataville. Se mursi vanhat valta-asetelmat. Jos puhutaan vaikka siitä, mikä on terveellistä ruokaa, on kaikilla nykyään pääsy sen alan uusimpiin tutkimuksiin.”
Alan intohimoiset harrastajat seuraavat muun muassa rasvakeskusteluja ja -tutkimuksia tarkkaan ja kansainvälisesti.
”Tietoa on paljon, mutta se, millaisia johtopäätöksiä niistä voi vetää, vaatii ammattitaitoa ja syvällistä ymmärtämistä”, Meskus muistuttaa.
Kärkkäät blogit houkuttelevat ihmisiä, sillä tietotulvassa kaipaamme selkeitä tulkintoja.
”Olemme nykyään niin nopeatempoisia, että voi olla vaikea käsittää miten paljon aikaa tiedon seulonta ja tutkimusten keskinäinen vertailutyö vaatii. Uudet tieteelliset tulokset vaativat useita vertailevia tutkimuksia”, muistuttaa Meskus. "Isoja otsikoita sen sijaan saa vedettyä heppoisimmillakin perusteilla."
Istuminen
|
|
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman kansallisen suosituksen mukaan istumista kannattaa välttää aina kuin mahdollista. Aikuiset suomalaiset istuvat, makaavat tai seisovat paikoillaan yli kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan.
Päivittäinen runsas istuminen ja useita tunteja kestävät yhtäjaksoiset istumisjaksot aiheuttavat merkittäviä terveyshaittoja: yli 7 tuntia päivässä istuvilla jokainen lisätunti istumista kohottaa kuoleman riskiä 5 %. Pitkäkestoinen istuminen kohottaa lukuisia erilaisia terveysriskejä, kuten sydän- ja verisuotautien riskejä. Parasta olisi vaihdella asentoaan päivän aikana mahdollisimman monipuolisesti ja lisäksi tauottaa työpäivää erilaisin venyttely- ja jumppatuokioin.
Paluuta vanhaan asiantuntijoille kuuliaiseen aikakauteen ei kuitenkaan ole.
”Useiden totuuksien aika vaatii asiantuntijoiltakin uudenlaista tapaa viestiä. Vanha malli, jossa ohjeet lasketaan jostain ylhäältä päin alas kansalle, on lopullisesti ohi.”
Suunta kohti yksilöllistä elintapatarkkailua
Yhteiskunnan tarve ohjailla väestön elintapoja parempaan suuntaan ei Meskuksen mukaan tulevaisuudessakaan katoa, mutta tavat, joilla ohjailua tehdään ja miten suosituksista viestitään, tulevat muuttumaan.
”Tällä hetkellä seuraan kiinnostuneena ihmisten halua mitata itseään erilaisilla laitteilla ja aplikaatioilla.”
Unen, kehonkoostumuksen, hengityksen, liikuntasuoritusten, sykkeen ja vaikkapa askeleiden määrän seuraaminen on moderni ja yksilökeskeinen elintapatarkkailun ilmiö. Eikä sekään ole ole valtakeskustelusta vapaa.
"Myös uusien yksilöllistä elämänhallintaa tukevien sovellusten taustalla on toimintatapojemme ohjailua. Kansalaisten terveyshallinnasta kiinnostuneella tutkimuksella on suuri haaste selvittää, millaisia algoritmeja, oletusasetuksia ja tiedollisia intressejä sovelluksiin ja laitteisiin sisältyy ja millaista ihmisyyden ihannetta ne tuottavat”, Meskus tuumii.
Alkoholi
|
|
Käypä hoito -työryhmän määrittelemät riskirajat ovat miehille 23-25 alkoholiannosta viikossa ja naisille 12-16 annosta viikossa. Yhdellä annoksella tarkoitetaan 12 cl viiniä tai 0,333 cl olutta tai siideriä. Kohtalaisen juomisen raja tulee naisilla naisilla vastaan 7:ssä ja miehillä 14:ssa viikottaisessa alkoholiannoksessa.
Eli päivittäin pari pientä lasillista viiniä tai olutta nauttiva nainen ja kolme olutta tai kolme lasia viiniä siemaileva mies ylittävät molemmat hälyttävän alkoholiriskin tason.
Millainen olisi siis kaikkien terveyssuositusten mukaisesti elävä ihminen?
Hänen ruokavalionsa olisi vähärasvaista ja vähäsuolaista. Punaista lihaa hän käyttäisi vain vähän ja suosisi kasvis- ja kala-aterioita sekä täysjyvätuotteita. Juomaksi valikoituisi maito tai vesi.
Sopivan mittaisten yöunien rentouttamana hän tekisi työpäivänsä pääosin seisten, sillä istuminen on kehollemme haitallista. Kaksi kertaa päivässä pestyjä hampaita ei myöskään kulutettaisi napostelemalla, vaan ruoka-ajat olisivat säännölliset. Alkoholia nautittaisiin hyvin harvakseltaan. Liikuntaan sen sijaan menisi viikossa useampi tunti, jotta kestävyyskunnon ja voiman karttuminen pysyy tasapainossa.
"Kannattaa muistaa, että nämä kaikki suositukset ovat tarkoitettu väestötasoisiksi ohjeiksi", Mianna Meskus lohduttaa. "Jokainen saa punnita itse, mikä omassa elämässä toimii parhaiten."
Jaa tämä artikkeli: