Tällaiseen Prideen minä uskon

Tällaiseen Prideen minä uskon

Olen ollut parisuhteessa toisen miehen kanssa yli 37 vuotta. Suurin osa vuosista Yhdysvalloissa, viitisen vuotta koto-Suomessa. Olemme vihityt USA:n episkopaalisessa (osa maailmanlaajuista anglikaanista kirkkokuntaa) kirkossa New Yorkissa. Suomessa olemme rekisteröidyssä parisuhteessa.

Amerikkalainen puolisoni muuten oli hakeutumassa pappisseminaariin Floridassa 1990-luvun puolivälissä, mutta paikallisen piispan mukaan, hänen tuli tehdä valinta kirkon ja minun välillä. Piispa ei hyväksynyt sitä, että kaksi miestä asui yhdessä. En voi sanoa, että hän valitsi minut Jumalan sijasta, mutta kylläkin, että hän valitsi minut kirkon sijasta.

Minun asenteeni Pride-tapahtumaan on se, etten voi sanoa olevani ylpeä seksuaalisesta suuntautumisestani. En myöskään hapeä sitä. Ymmärrän Pride-tapahtuman merkittävyyden ja jo pitkällekin saavutettujen tuloksien hyödyn. Se vaikuttaa tehoavan. Varsinkin, kun enemmän ja enemmän ei-stereo-tyyppisiä yksilöitä uskaltaa tulla ulos ja olla mukana muuttamassa asennoitumista kaikkia vähemmistöryhmiä kohtaan.

Itse kukin kohtaamme pelkoa erilaisuutta kohtaan. Monesti itsekin helposti sellaista vieroksun. Kun sen vain näkee ja kokee tarpeeksi läheltä, on helpompaa avata silmat ja sydän. Muita kunnioittava näkyvyys ja kuuluvuus, sellaiseen Pride-tapahtumaan minäkin uskon.

Pekka Kauhanen

Jaa tämä artikkeli: