Vanha luostari. Piritan 1400-luvulla rakennetusta luostarista on jäljellä pelkät rauniot. Uusi luostari on yksitoista vuotta vanha, sisaria on kymmenen.
Tallinnaan hiljentymään?
Piritan birgittalais-luostari tarjoaa lepopaikan matkalaisille niin kuin luostariperinteen mukaan kuuluu tehdä.
Teksti ja kuvat Risto Nordell
Piritan birgittalaisluostari perustettiin 1400-luvulla. Sen raunioiden vieressä kohoaa maisemaan sulautuva harmaa betonirakennus, yksitoista vuotta vanha uusi luostari. Se jatkaa keskiaikaisen luostarin perinnettä rukoilemalla, tekemällä työtä ja majoittamalla matkailijoita.
Ruotsalainen aatelisnainen Birgitta Birgerin tytär eli Pyhä Birgitta syntyi Finstan kartanossa, nykyisen Norrtäljen lähellä vuonna 1303. Birgitta koki 43-vuotiaana ilmestyksen, jossa hänelle annettiin uuden luostarikunnan säännöt.
Uusi järjestö sai paavin hyväksynnän ja nimekseen O rdo Sanctissimi Salvatoris , Pyhimmän Vapahtajan Sääntökunta.
Keskiajan loppuun mennessä birgittalaisluostareita oli 27 kappaletta. Yksi niistä oli Naantalin luostari.
Piritan luostari oli aikoinaan Liivinmaan suurin luostari, mutta venäläiset tuhosivat luostarikirkon ja ottivat nunnat vangiksi tammikuussa 1575. Pirita on vironkielinen käännös Birgitasta.
Reformaation jälkeen hiipunut birgittalaisjärjestön luostarielämä elpyi, kun ruotsalainen äiti Maria Elisabeth Hesselblad (k. 1957) perusti birgittalaissääntökunnan uuden haaran.
Hänen ikoninsa on nyt kunniapaikalla koruttoman kauniissa ja valoisassa luostarikirkossa. Muutaman madonnankuvan lisäksi kirkkoa koristaa alttarin yllä riippuva isokokoinen krusifiksi. Roomalaiskatolisista kirkoista tuttu loistokkuus ei yllä luostariin: täällä keskitytään kontemplatiiviseen eli mietiskelevään elämään ja vaatimattomuuteen.
Kirkossa häärii pirteä 87-vuotias Vello Salo .
– Olen luostarin isä ja toimin täällä pappina. Sisaristoon kuuluu tällä hetkellä kymmenen nunnaa, viisi meksikolaista ja viisi intialaista.
– Luostariperinteiden mukaan luostarimme on avoinna matkalaisille uskontokunnasta riippumatta. Kaikki ovat tervetulleita myös palveluksiin, joita pidetään useita kertoja päivässä, isä Vello kertoo.
Palvelusten keskeinen sisältö on edelleen erityinen liturgia, Cantus sororum , Sisarten laulu. Sen tekstit perustuvat 1300-luvulla koko sääntökunnan perustaneen Pyhän Birgitan näkyihin.
– Birgittalaissisarten tärkein tehtävä on rukous ja työnteko. Siksi ora et labora , rukoile ja tee työtä, onkin edelleen sisarten tunnuslause, kertoo isä Vello.
Tärkeä osa työtä on luostarin majatalon ylläpito. Koska sisaret eivät saa taloudellista tukea mistään, se on myös yhteisön ainoa merkittävä tulonlähde.
Luostarin vierashuoneet – kuten myös ruokasali ja oleskelutila – ovat samassa rakennuksessa kuin kirkkokin.
Huoneet ovat askeettisia mutta siistejä. Niissä on myös oma kylpyhuone. Hinnat vaihtelevat huonetyypistä riippuen 37 eurosta ylöspäin ja tilaa on kaikkiaan 50 vieraalle.
Majoituksen hintaan kuuluu sisarten valmistama aamiainen, ja vierailija voi halutessaan käydä poimimassa luostarin puutarhasta yrttejä aamiaisleipänsä päälle. Luostarin ravintolassa voi myös aterioida, jos ilmoittaa siitä etukäteen.
Piritan luostari tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet ulkoiluun luonnonkauniin Pirita-joen suistossa. Luostarin raunioilla pidetään elokuussa oopperajuhlat. Lähettyvillä on myös suomalaisten suosiman Pirita TOP Span kylpylä ja kesäaikaan suosittu uimaranta.
Matka Tallinnan keskustaan taittuu tiheästi kulkevilla busseilla neljännestunnissa.
Birgittalaisluostarin viron- ja englanninkieliset kotisivut
www.piritaklooster.ee.
Jaa tämä artikkeli: