Kirkon ulkoseinällä tulijaa tervehtii koristeellinen barokkikello.
Tallinnan kiehtovin kirkko
Tallinnan raatihuoneentorin nurkalla on valkoiseksi kalkittu vaatimattoman näköinen rakennus, Pyhän Hengen kirkko, jonka historia ja taideaarteet tekevät vaikutuksen.
Pikalaivat syytävät tuhansia ihmisiä päivittäin Tallinnaan. Viru-keskus ja Sikupillin Prisma pullottavat turisteja, mutta kaupungin sielu ei viihdy virolaisessa äärikapitalismissa ja rumissa lasisissa pilvenpiirtäjissä. Se elää vanhan kaupungin keskiaikaisissa kirkoissa, jotka tarjoavat rauhoittavan lepohetken holvistojensa alla. Viron muinainen runollinen nimi, Maarianmaa, tulee Neitsyt Mariasta ja kertoo kulttuurin vahvoista kristillisistä juurista.
Balthasar Russowin kirkko
Tallinnan kirkoista sympaattisin ja rakastettavin on Pyhän Hengen kirkko, viroksi Püha Vaimu kirik. Sen solakka torni on vartioinut kaupunkilaisten elämää jo 1300-luvulta lähtien. Kaupunginraati piti kirkossa juhlaistuntojaan ja siksi se tunnetaan myös Raadinkappelina. Pyhän Hengen kirkko on ainoa Tallinnan keskiaikaisista kirkoista, joka on säilyttänyt ulkoasunsa tähän päivään saakka.
Kirkko perustettiin vaivaiskodin ja sairashuoneen yhteyteen jo 1200-luvulla. Tarinan mukaan potilaat saivat viipyä talossa siihen saakka, kunnes pystyivät syömään joka päivä kaksi sämpylää.
Pyhän Hengen kirkon asema virolaisen sivistyksen ja oppineisuuden saarekkeena on myös vankkumaton, sillä seurakunnan pastoria Johann Koellia pidetään ensimmäisen vironkielisen kirjan, katekismuksen, kirjoittajana 1500-luvun alkupuolella.
Verrattomia taideaarteita
Tämän päivän kulkija lumoutuu paitsi historian kosketuksesta, myös Pyhän Hengen kirkon kalkin tuoksusta ja taideaarteista. Jo ulkoseinällä tulijaa tervehtii Christian Ackermanin koristelema kaunis barokkikello, joka on mitannut tallinnalaisille aikaa jo yli neljä sataa vuotta. Hämyistä kirkkosalia reunustaa uskonnollisen maalauksen sarja, Köyhäin Raamattu, jonka avulla vaivaistalon lukutaidottomille opetettiin Raamatun tapahtumia.
Keskellä holvistoa kohoaa Viron vanhimpiin kuuluva barokkityylinen puinen saarnastuoli. Sen kattoon on veistetty valkoinen kyyhky pyhän hengen vertauskuvana. Arvokkain taide-esineistä on pääalttari, joka tilattiin vuonna 1483 lyypekkiläiseltä mestarilta Bernt Notkelta. Kullatun alttarikaapin keskiosa kuvaa pyhän hengen laskeutumista: inhimillisen vivahduksen tilanteeseen tuo pormestari Derick Hagenbeckin hahmo, joka hankkeen päärahoittajana sai itsensä ikuistetuksi alttarikaapin figuureitten joukkoon.
Aivan Pyhän Hengen kirkon vieressä on Raadin apteekki, joka on palvellut tallinnalaisia jo yli viiden sadan vuoden ajan. Sinne Balthasar Russowkin lähetti toisinaan palvelijansa noutamaan kannullisen klarettia, maustettua reininviiniä.
Virolainen nuorallatanssi -teemailta Tallinnan Pyhän Hengen kirkossa la 6.6. klo 19.03 Yle Radio 1:ssä. Illan aiheena Jaan Krossin romaani Uppiniskaisuuden kronikka, Pyhän Hengen kirkon taideaarteet ja virolaiset kansankoraalit.
Jaan Krossin suurteos kertoo keskiajan Tallinnasta
Edesmenneen virolaisen kirjailijamestarin Jaan Krossin pääteos Kolme katku vahel kertoo tarinan Pyhän Hengen kirkon kirkkoherrasta Balthasar Russowista. Hänen pääteoksensa oli Liivinmaan historia Chronica der Prouinz Lufflandt vuodelta 1578, ja sen poliittinen suorasukaisuus usutti Russowin kimppuun Toompeanmäen aateliset.
Suomeksi nimellä Uppiniskaisuuden kronikka (WSOY 2003) ilmestynyt 1200-sivuinen kirjajätti on suurenmoisen monisyinen allegoria, joka peilaa tapahtumia niin yksilöllisellä, valtiollisella kuin poliittisellakin tasolla. Se on myös suuri kaupunkieepos, jonka sivuilla keskiaikainen Tallinna tulee lihaksi tavalla, joka imaisee mukaansa. Romaania voidaan pitää Krossin suurena rakkaudentunnustuksena kotikaupungilleen. Sivumäärä on haaste kenelle tahansa, mutta vakuutan: se kannattaa ottaa vastaan!
Jaa tämä artikkeli: