Kuva: Sirpa Päivinen
Talon isäntänä
Kun Kontulaa vasta rakennettiin 1960-luvulla, se jo sai villin maineen, joka perustui pitkälti ennakkokäsityksiin. Nykyäänkin, jos iltauutisiin halutaan kuvaa rapistuvasta asuinalueesta, nakkikioskitappeluista tai yksinhuoltajuuden ongelmista, kamerat kääntyvät usein tähän itähelsinkiläiseen lähiöön.
– Kontulassa asuu tilastojen mukaan Helsingin köyhin väestö, mutta kuitenkin täällä on ihan onnellisia ihmisiä ja hyvät palvelut, kertoo pian viisi vuotta Kontulassa viihtynyt Jari Matikainen.
Kontulaan perustettiin pari vuotta sitten myös Kolmen kaverin jäätelötehdas, jonka valmistamat jäätelöt menevät kuumille kiville.
Matikainen on Asunto Osakeyhtiö Keinutie 5:n hallituksen puheenjohtaja ja taloisäntä. Kolmikerroksisessa talossa on 42 isoa perheasuntoa. Talo rakennettiin vuonna 1965 valtion rahoittamalla aravalainalla, ja etusijalla asukkaiksi olivat lapsiperheet. Aikoinaan pihalla temmelsi toistasataa lasta, mutta nyt alkuperäiset asukkaat ovat jo iäkkäitä.
– Katukuvaan ovat toisaalta tulleet monilapsiset maahanmuuttajaperheet, joilla on paastoaikoineen kaikkineen varsin värikäs elämä. He ovat kuitenkin paljon omissa oloissaan eivätkä ota juuri kontaktia naapureihin. Ehkä he ovat vain ujoja, Matikainen tuumii.
Joskus putkiremonttia odottavassa talossa hauraat vesieristeet pettävät ja vesi saattaa valua yläkerran kylpyhuoneesta alakertaan.
– Silloin he tulevat kysymään apua, mutta en tiedä, mikä olisi hyvä keino osallistaa maahanmuuttajia talon toimintaan.
Mellunkylässä toteutettavan Aalto-yliopiston Lähiö 2072 -hankkeen tarkoituksena on tehdä lähiöistä viihtyisiä ja mahdollistaa kestävä korjausrakentaminen. Yhteishankkeessa on mukana useita kumppaneita.
– Taloisäntätoiminnan pitää tukea taloyhtiöiden hallitusten toimintaa. Se oli motiivini lähteä mukaan.
Ensimmäinen taloisäntäkoulutus järjestettiin viime syksynä. Koulutus oli Matikaisen mukaan vertaistukea taloyhtiöiden hallinnossa toimiville ihmisille. Tapaamisissa vaihdetaan kuulumisia ja kokemuksia. Niissä voi tavata myös rakentamisen ja energia-asioiden asiantuntijoita.
– Yhteisöllisyyttä syntyy, kun ihmiset tulevat ulos poteroistaan ja tapaavat toisiaan. Yhteishengen rakentaminen voisi olla myös yksi taloisännän tehtävä, Jari Matikainen pohtii.
Matikaisen perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi lasta, 4-vuotias Martti ja syksyllä koulun aloittava 7-vuotias Ella. Matemaatikon koulutuksen saanut mies on vuorotyössä postissa, sillä tutkijan työ on käytännössä tietokoneelle koodaamista pienellä palkalla.
– Jaan Helsingin Sanomia ja toimin esimiehenä; parhaimmillaan minulla on yli sata alaista. Työrytmi on melko tiukka ja vapaa-aika kortilla. Vaimo väittää, etten tee tarpeeksi kotitöitä, mikä on varmasti tottakin, Matikainen naurahtaa.
P.S. Asun Kontulassa 1960-luvun kerrostalossa. Talot on väljästi suunniteltu, piha puistomainen ja liikenneyhteydet mainiot. Kun etsimme asuntoa, ehto oli, että metroasemalle on kävelymatka.
Nautin maalla olosta. Meillä on suvun mökki Kouvolassa. Siellä elämänrytmi on verkkainen, kun taas täällä on aina kiire jonnekin. Maalla kännykät unohtuvat kirjahyllyyn.
En ole koskaan kiivennyt korkealle katolle tai mennyt ilmapallon kyytiin. Pelkään korkeita paikkoja.
Marjo Hentunen
Jaa tämä artikkeli: