Talouden niukkuus näkyy seurakunnissa
Helsingin seurakuntayhtymän talous on yhä hyvässä kunnossa. Säästöjä ja sijoituksia on kohtuullisen runsaasti, joten mihinkään jyrkkiin toimiin ei tarvitse ryhtyä. Näin siitäkin huolimatta, että yleinen heikko taloustilanne vaikuttaa myös seurakuntien talouteen. Yhtymän tulot polkevat käytännössä paikoillaan. Kun samanaikaisesti kustannustaso nousee ja joudutaan tekemään välttämättömiä investointeja muun muassa toimitiloihin, seurakunnat joutuvat tinkimään jonkin verran menoistaan.
Seurakuntien ensi vuoden toimintamäärärahat ovat 1,5 prosenttia tämänvuotista pienemmät. Samansuuruinen nipistys on suunnitteilla myös seuraavaksi vuodeksi. Vielä vuonna 2016 on tarkoitus leikata määrärahoja prosentin verran. Tällä sopeutusohjelmalla seurakuntayhtymän talous saadaan hallintojohtaja Riitta-Sisko Tarkan mukaan uudelleen tasapainoon.
Vaikka supistusprosentit näyttävät pieniltä, ne tuntuvat kuitenkin kipeästi seurakunnissa, kun otetaan huomioon kustannustason nousu. Käytännössä seurakunnat joutuvat jonkin verran vähentämään henkilöstöään, koska valtaosa niiden menoista on henkilöstökuluja. Yhtymässä tehtyjen linjausten mukaisesti vähennykset kuitenkin tehdään niin sanottua luonnollista poistumaa hyödyntäen.
Toimitilainvestoinneista suurimpia ovat kirkkojen peruskorjaukset. Muun muassa Töölön ja Hakavuoren kirkkoja korjataan ensi vuoden aikana.
Yhtymällä on investointilistalla myös useita asuinrakennuskohteita muun muassa Lehtisaaressa, Ruskeasuolla, Viikissä ja Arabianrannassa. Nämä eivät kuitenkaan rasita yhtymän taloutta, vaan päinvastoin niistä saadaan sekä myyntituottoja että pidemmällä aikavälillä vuokratuloja.
Seurakuntayhtymän ensi vuoden budjetissa yhtymän kokonaistulojen arvioidaan olevan ensi vuonna yhteensä noin 124,5 miljoonaa euroa (tänä vuonna 126 milj.). Verotuloja arvioidaan saatavan 96 miljoonaa euroa, kuten tänäkin vuonna. Verotuloista on henkilöverotuloja noin 80 miljoonaa euroa (79 milj.) ja osuutta yhteisöveron tuotosta 16 miljoonaa (17 milj.) euroa. Rahoitustuottoja arvioidaan jäävän, kun korko- ja muut rahoitusmenot vähennetään, noin 12 miljoonaa euroa, ja toimintatuottoja 12 miljoonaa euroa.
Toimintakuluja ensi vuodelle on seurakuntayhtymässä arvioitu olevan noin 104 miljoonaa, valtion perimiä verotuskustannuksia 2 miljoonaa ja kirkon keskusrahastomaksuja 7 miljoonaa euroa. Keskusrahastomaksulla kustannetaan kirkon yhteinen toiminta ja tuetaan vähävaraisia seurakuntia. Ensi vuodeksi budjetoitu vuosikate on 6,7 miljoonaa euroa. Poistojen jälkeen tilikauden tulos on -1,3 miljoonaa euroa.
Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2014 talousarvioehdotuksen torstaina 24.10. Ehdotus käy nyt seurakuntaneuvostoissa lausunnoilla. Lopullisesti siitä päättää yhteinen kirkkovaltuusto joulukuussa.
Jaa tämä artikkeli: