Jos ihmissuhteissa on kitkaa jo ennestään, taloudelliset huolet voivat antaa viimeisen sysäyksen väkivaltaan. Kuva: Jani Riihilahti/Rodeo
Talousvaikeudet kiristävät perheiden ihmissuhteita
Työelämän kovat vaatimukset näkyvät perheiden arjessa. Työpaineet kiristävät parisuhdetta ja heijastuvat myös lapsiin.
Taantuma ja syksyn myötä lisääntyneet työttömyys- ja irtisanomisuutiset voimistavat ihmisten työssään kokemaa epävarmuuden tunnetta.
– Taloudellinen turvattomuus voi olla lähisuhdeväkivallan taustalla siinä missä päihteetkin, kertoo Forssan seurakunnan perheasiainkeskuksen johtaja Aku Kaura.
– Perheneuvonnassa näkyy ongelmien kasautuneisuus. Vuorovaikutusongelmiin liittyy päihdeongelmia ja väkivaltaa. Ja toisinpäin.
Huoli toimeentulosta kuuluu ihmisten puheista:
– Epävakaa taloudellinen tilanne tuottaa ahdistusta, riitaa ja turvattomuutta. Sen huomaa asiakkaistamme, vahvistaa Riitta Koponen .
– Kilpailu työpaikoilla on aika kovaa. Työssä pitäisi pystyä osoittamaan oma tarpeellisuuteensa ja silloin valintoja tehdään usein perheen kustannuksella.
Esimerkiksi työaikajoustot helpottaisivat lapsiperheiden arkea:
– Lapsi vaatii aikaa ja läsnäoloa. Yksinolo voi ahdistaa ja masentaa lasta. Seuraukset saattavat näkyä vasta viiveellä.
Lapsia ei pidä kuormittaa aikuisten rahahuolilla. Mutta jos kotona on kireä ilmapiiri, lapsi voi ahdistua, jos häntä ei auteta ymmärtämään, mistä äidin tai isän kireys johtuu. Asioista olisi hyvä keskustella avoimesti.
Erouhka saa miehen hakemaan apua
Helsingin perheasiainneuvottelukeskukseen tuli viime vuonna kaikkiaan 1 333 puhelua. Kaikille ei vastaanottoaikoja riitä:
– Etusijalla ovat erokriisissä olevat lapsiperheet tai perheet, joissa on väkivaltaa, kertoo johtava perheneuvoja Harry Arvo.
– Joskus sisään voi päästä nopeastikin, mutta monet joutuvat valitettavasti odottamaan jopa viikkoja.
– Niitä asiakkaita, joita emme voi ottaa sisään, ohjataan muiden auttamistahojen piiriin, kuten A-klinikkasäätiöön, yksityisille terapeuteille ja Väestöliittoon, Arvo sanoo.
Miehistä yhteydenottajia on noin 40 prosenttia ja määrä on nousussa.
– Osittain tämä saattaa johtua siitä, että naisten uskottomuus on lisääntynyt. Miehet hakevat apua vasta, kun nainen uhkaa erolla, Harry Arvo pohtii.
Väestöliitossa perheiden kokemia paineita ja niistä syntyviä ongelmia kutsutaan kotistressiksi. Liiton perhetoimintojen johtaja Heli Vaaranen ei halua syyllistää vanhempia, mutta pitää kestämättömänä tilannetta, jossa vanhemmat ovat jatkuvasti liian väsyneitä ollakseen aidosti läsnä lastensa elämässä:
– Televisiota ja tietokonepelejä käytetään lasten hoitajina. Jos näin toimitaan jatkuvasti, se passivoi lapsia ja tekee heistä rauhattomia ja jännitteisiä.
Väestöliitossa on koulutettu erityisiä paripsykoterapeutteja auttamaan suhteensa kiemuroissa kipuilevia. Lisäksi liiton verkkosivuilta löytyy konkreettisia käytännön neuvoja ja ohjeita pareille ja perheille.
Kriisi nostaa esiin vanhat traumat
Turvattomuus on monimuotoinen tunnetila eikä liity vain perheiden ihmissuhteisiin tai väkivaltatilanteisiin. Sitä voivat kokea myös niin sanotut hyvin toimeentulevat ihmiset. Akuuttien ihmissuhdeongelmien taustalta voi löytyä syvempiä syitä, joista ihminen ei välttämättä ole tietoinen.
– Takana voi olla turvaton lapsuus tai käsittelemättömiä traumatisoivia kokemuksia. Taustat paljastuvat vähitellen. Tällaisissa tapauksissa tarvitaan usein pitkäkestoista terapiaa, kuvaa Harry Arvo
Helsingin perheasiain neuvottelukeskuksen aikoja voi tiedustella numerosta (09) 2340 2555 arkisin kello 9–12. Väestöliiton Parisuhdekeskuksen sivut löytyvät osoitteesta www.vaestoliitto.fi/toimiva_parisuhde.
Taloudellisen tuen tarve kasvussa
Heinäkuun lopussa Helsingin työttömyysaste oli 8,9 prosenttia. Vuoden 2008 heinäkuuhun verrattuna työttömien määrässä oli kasvua 6 546 henkilö eli 31,5 prosenttia. Työttömänä oli kaikkiaan yli 27 000 helsinkiläistä. Koko maan työttömyysaste oli 7,7 prosenttia eli 2,5 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Työllisyys on alentunut erityisesti alle 30-vuotiailla miehillä ja 50–55-vuotiailla naisilla. Toisella vuosineljänneksellä eli huhti–kesäkuussa teollisen alan työpaikat vähenivät rakennusalaa voimakkaammin. Eniten avoimia työpaikkoja on terveydenhuollossa ja sosiaalialalla, mutta viimeisimpien tietojen mukaan työttömyys on myös näillä aloilla kasvanut hieman.
Yli 32 000 helsinkiläistä kotia tarvitsee toimeentulotukea. Avun tarvitsijoiden määrä on kasvanut toukokuusta yli 10 000:lla. Tuen varassa elää lähes 50 000 helsinkiläistä. Sekä toimeentulo- että asumistuen saajien määrät ovat kasvussa koko pääkaupunkiseudulla.
Lähde: Helsingin työ ja -elinkeinotoimisto ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.
Jaa tämä artikkeli: