Taltuta stressi
Pysähtymisen viisaus. Kiireen keskellä saattaa olla viisainta seisahtua hetkeksi. Kun mieli ja keho hieman rauhoittuvat, myös toiminta voi olla tehokkaampaa.

Pysähtymisen viisaus. Kiireen keskellä saattaa olla viisainta seisahtua hetkeksi. Kun mieli ja keho hieman rauhoittuvat, myös toiminta voi olla tehokkaampaa.

Taltuta stressi

Tukalatkin tilanteet voivat tuntua mukavan haastavilta, jos niistä on mahdollista selvitä voittajana. Stressin kanssa kamppailu näkyy myös Raamatun teksteissä.

Psalmin minäkertoja on paineessa. Hän on keskellä tapahtumia, jotka eivät muistuta lainkaan hänen arkeaan.

He vaanivat henkeäni,
väkivahvat väijyvät minua,
vaikka en ole rikkonut
enkä ole tehnyt väärin,
Herra.

Koko hänen elämänsä on muuttunut. Kertoja on kuin elokuvassa, jonka juoneen hän ei voi vaikuttaa. Hän ei voi myöskään tietää, miten asiat kehittyvät, sillä vastustajat punovat juoniaan salassa.
Psalmin kertojaa raastavat lisäksi sisäiset ristiriidat. Hän saattaa haluta rauhaa, mutta joutuu sotaan. Ehkä hänet on kasvatettu kunnioittamaan elämää, mutta nyt hän joutuu pohtimaan sodan oikeutusta.
Vaikea tilanne herättää ahdistusta ja vihaa. Tyypillistä on myös vetäytyminen ja apaattisuus. Jos stressaava tilanne jatkuu, voi apatia syvetä. Puhutaan opitusta passiivisuudesta, jossa lakataan etsimästä ratkaisuja vaikeassa tilanteessa.

Minä olen kuin huuhkaja autiomaassa,
kuin pöllö, joka asustaa raunioissa.
Minä valvon yöni, olen yksin
kuin katolla kyyhöttävä lintu.

Vahvojen tunteiden herääminen haittaa havaintojen ja ajatusten käsittelyä. Mitä voimakkaampaa ahdistusta, vihaa tai alakuloa koetaan, sitä huonommin tieto tulee käsitellyksi aivoissa.
Myös mielessä risteilevät häiritsevät ajatukset hajottavat keskittymistä. Saatamme samanaikaisesti pohtia vaihtoehtoisia tapoja ratkaista ongelmaa, kantaa huolta tekojemme seurauksista ja soimata itseämme siitä, että olemme päästäneet tilanteen näin pahaksi.
Kielteiset ajatukset saattavat viedä keskittymisen niin tyystin, että esimerkiksi ohjeiden seuraaminen ei enää luonnistu.
Stressaavassa tilanteessa juututaan helposti yhteen ainoaan ratkaisumalliin. Esimerkiksi palavassa talossa olevat henkilöt ovat saattaneet jäädä liekkien uhreiksi, koska he ovat repineet ovea vain yhteen suuntaan.
Keho vastaa stressaaviin tilanteisiin ottamalla kaikki resurssinsa käyttöön. Hengitys tihenee, verenpaine nousee ja sydän lyö tiheämmin. Lihakset jännittyvät ja niihin virtaa lisää verta.

Jos hälytystila jatkuu pitkään, sillä voi olla dramaattisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Pitkittynyt rasitus voi johtaa jopa verenpainetaudin tai sydänsairauksien kehittymiseen. Se myös heikentää kehon vastustuskykyä viruksia ja bakteereja vastaan. Joidenkin arvioiden mukaan stressillä on tärkeä rooli enemmän kuin joka toisessa sairastumisessa.
Jotkut ihmiset näyttävät kestävän stressiä paremmin kuin toiset. He eivät juuri sairastele eivätkä menetä malttiaan. Näitä henkilöitä tutkittaessa on huomattu, että heitä yhdistää ainakin kolme seikkaa.
Ensinnäkin he ovat hyvin sitoutuneita siihen, mitä tekevät. Toiseksi he tuntevat pystyvänsä vaikuttamaan asioiden kulkuun. Kolmanneksi he kokevat stressaavat tilanteet haasteena itselleen.
Nämä stressille vastustuskykyiset henkilöt pitävät tärkeänä vaikuttamista ja yhteyksiä muihin ihmisiin kaikissa tilanteissa. He uskovat kykyihinsä ja pitävät stressiä elämään kuuluvana asiana. He näkevät vastoinkäymiset mahdollisuutena kasvaa ja oppia uutta.

Vaikeuksien kanssa kamppailevaa auttaa myös se, että hän voi löytää elämän epämieluisille vaiheille jonkin merkityksen. Silloin vaikeatkin asiat saattavat tuoda mukanaan jotain hyvää, jota ei aikaisemmin ole ollut.
Esimerkiksi vakavasti sairastunut saattaa todeta, että sairastumisen jälkeen hänen elämällään tuntuu olevan uudenlaista tarkoitusta.

Stressiä voi käsitellä joko ongelmakeskeisesti tai tunnekeskeisesti. Ongelmakeskeisessä ratkaisussa henkilö etsii vaihtoehtoja, joilla hän voi ratkaista ongelman tai välttää sen tulevaisuudessa.

Tällöin ensiksi määritellään ongelma ja kehitetään sille vaihtoehtoisia ratkaisuja, joiden välillä harkitaan plussia ja miinuksia. Jossain vaiheessa tehdään päätös, jonka pohjalta ongelmaa ratkotaan.
Sama menetelmä voi toimia myös henkilön oman sisäisen maailman suhteen: henkilö pyrkii muuttamaan itseään sen sijaan, että pyrkisi muuttamaan olosuhteita. Hän voi muuttaa päämääriään­, opetella uusia taitoja ja löytää uusia mielihyvän lähteitä. Ihmisten kokemuksesta ja itsekontrollin määrästä riippuu, kuinka hyvin he löytävät uusia ratkaisuja.

Tunnekeskeisessä sopeutumisessa keskitytään helpottamaan niitä vaikeita tunteita, joita hankala tilanne on aiheuttanut. Yritämme tulla toimeen vaikeiden tunteiden kanssa monella eri tavoin. Nämä keinot on joskus jaettu käyttäytymiseen ja ajatteluun liittyviin strategioihin.
Käyttäytymiskeinot käsittävät fyysistä harjoittelua, päihteiden käyttöä, vihan ilmaisemista ja ystävien tuen etsimistä. Ajatukselliset keinot voivat olla ongelman siirtämistä hetkeksi syrjään mielestä tai ongelman suhteellistamista ja uudelleenarviointia.

Jotkut pyrkivät väistämään tuskalliset tunteet kieltämällä ne kokonaan, minkä on todettu olevan erityisen huono selviytymiskeino. Sen on havaittu vaikuttavan muun muassa kehoon haitallisesti niin, että esimerkiksi leikkauksista tai sairauksista paraneminen on viivästynyt ja kivut ovat koventuneet.

Ongelmista puhuminen kohentaa stressaantuneen vointia. Myös päiväkirjan kirjoittaminen auttaa kirjoittajaa ymmärtämään paremmin omaa tilannettaan. Tämä puolestaan heikentää stressiä, mikä vähentää tunteiden kehoon aiheuttamaa painetta.

Olen löytänyt rauhan,
mieleni on tyyni.
Niin kuin kylläinen lapsi
lepää äitinsä sylissä,
niin on minun mieleni levollinen.

Niin sanotusta märehtimisestä on kyse silloin, kun murehtiminen pitkittyy. Märehtijä huolestuu lisää siitä, miten ylikuormitus saattaa vaikuttaa hänen terveyteensä.
Näin märehtijät jäävät helposti omien ajatustensa vangeiksi ilman, että he etsivät ongelmiinsa ratkaisuja. Vaikka he voivat käyttää paljon aikaa oman ongelmansa pohtimiseen, he eivät pysty parantamaan oloaan tai tilannettaan.
Sen sijaan märehtimiseen taipumattomat tuntuvat löytävän ratkaisuja ongelmiin. Vapautumalla murheellisten ajatusten ylivallasta tulee tilaa myös uudelle huolettomuudelle.

Katsokaa taivaan lintuja:
eivät ne kylvä, eivät ne
leikkaa eivätkä kokoa
varastoon, ja silti teidän
taivaallinen Isänne ruokkii
ne. Ja olettehan te paljon
enemmän arvoisia kuin
linnut! Kuka teistä voi
murehtimalla lisätä
­elämänsä pituutta kyy
näränkään vertaa?

Lähteet:
Nolen-Hoeksema, Fredrickson, Loftus ja Wagenaar: Atkinson & Hilgard’s Introduction to Psychology. Wadsworth Centage Learning, 2009.

Arto Pietikäinen: Joustava mieli – vapaudu stressin,
uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Duodedim, 2013.

Raamattusitaatit ovat Psalmien kirjasta ja Matteuksen evankeliumista.

Älä syvennä ahdinkoa välttelemällä

Epämiellyttävien ajatusten, tunteiden ja tuntemusten välttely on psykologi Arto Pietikäisen mukaan pääsyy henkiseen kärsimykseemme. Se pitää paikkansa niin stressin, masennuksen, ahdistuneisuuden kuin päihdeongelmienkin kohdalla.
Stressin käsittelyn keinoista voi tulla osa ongelmaa, joka vain pahentaa tilannetta. Ponnisteluistamme voi koitua lisästressiä, joka pahentaa tilanteen aiheuttamaa niin sanottua luonnollista stressiä.
Kun yritämme vältellä jotain epämiellyttävää ajatusta tai tunnetta, se osoittautuu pian mahdottomaksi. Saatamme pyrkiä välttelemään tilanteita, joissa ikävät tunteet nousevat pintaan. Voimme yrittää pakottaa itsemme tuntemaan positiivisia tunteita. Voimme yrittää siirtää ajatukset kokonaan johonkin muuhun kuin stressaavaan asiaan.
Nämä keinot auttavat lievässä stressissä, mutta vaikeissa tilanteissa ne eivät toimikaan vaan pahentavat tilannetta. Olemme pudonneet kuoppaan, ja näitä keinoja käyttämällä kaivamme sitä entistä syvemmäksi.
Parempi on kohdata oma stressi suoraan. Näin tulemme tietoiseksi niistä ajatuksista ja tuntemuksista, jotka stressiin liittyvät. Sen jälkeen voimme tehdä jotain stressaavan asian hoitamiseksi.
 

Jaa tämä artikkeli: