Maalaiskylän savimajat. Yleensä majat ovat neliskulmaisia, mutta kansanparantajien tai noitatohtoreiden hoitoloissa majat ovat pyöreitä. Tässä hoitolassa kastettiin Lulembelassa jumalanpalveluksen jälkeen kansanparantajan vaimo.
Tansaniassa surmataan ”noitia”
Kristinusko auttaa torjumaan taikauskoon liittyviä lieveilmöitä jopa nopeammin kuin koulutus, sanoo tansanialainen piispa Andrew Gulle.
Teksti Sirpa Patronen
Kuvat Kirsi Elo ja Sirpa Patronen
Muutama vuosi sitten sukuma-heimon asuinalueella Tansaniassa Mwanzassa tapettiin albiinoja. Albiinojen ruumiinosia myytiin noitatohtoreille taikakaluiksi. Albiinomurhat saivat alkunsa Mwanzan hiippakunnan alueelta Victoria-järven eteläpuolelta, ja albiinoihin liittyvä uskomus levisi Tansaniasta myös muualle Itä-Afrikassa.
Tansanian valtio puuttui asiaan, kirkkokuorot tekivät albiinoja puolustavia lauluja, ja veriteot tuomittiin yleisesti. Mwanzan piispa Andrew Gulle Tansanian evankelisluterilaisesta kirkosta kertoo, että nyt albiinomurhat näyttäisivät loppuneet. Tällä hetkellä vaarassa ovat erityisesti vanhemmat naiset, joita on sukumakylissä tapettu noituudesta epäiltynä.
− Nämä uskomukset leviävät buumeina. Vähän aikaa sitten olivat vaarassa albiinot, nyt taas uhattuina ovat punasilmäiset, yleensä vanhemmat naiset, sanoo piispa Gulle, joka itsekin kuuluu sukumien etniseen ryhmään.
Ihmisoikeusjärjestö LHRC arvioi, että Tansaniassa on teloitettu noituuden takia noin 3 000 ihmistä vuosien 2005–2011 aikana. Pääosa lynkkausten uhreista oli juuri näitä maaseudulla eläviä vanhempia naisia, joilla oli punaiset silmät, järjestön raportti kertoo. Noituuden pelosta tappaneet olivat yleensä uhrin naapureita tai muita kyläläisiä.
Raportin mukaan arviolta jopa 500 ihmistä vuosittain tapetaan, koska heidän epäillään olevan noitia. Poliisinkin tilaston mukaan näiden tappojen määrä oli kasvanut: 642 uhria vuonna 2011, edellisvuonna 579 .
− Sukumoilla on uskomus, jonka mukaan punasilmäisiä ihmisiä pidetään noitina. Ruokaa laittavat naiset joutuvat savulle alttiiksi, ja joidenkin silmänvalkuaiset voivat alkaa punoittaa. Tällaista ihan luonnollisista syistä johtuvaa punasilmäisyyttä ovat sukumat pitäneet merkkinä noituudesta, ja näitä ”noitia” on tapettu kylissä, kertoo piispa Gulle.
Uhreiksi ovat joutuneet vanhemmat naiset, koska heidän vastuullaan on usein ruoanlaitto. Erityisesti Tansaniassa yleistä lehmänlannan polttamista arvellaan syyksi silmien punoitukseen. Sukumamiehet eivät yleensä laita ruokaa eivätkä siksi joudu myöskään savulle alttiiksi.
− Sukumat ovat yksi alkukantaisimpia heimojamme. Koulutus on hidas ja pitkä tie uskomusten muuttamiseen. Vaikka sukuma olisikin koulutettu, hän voi silti olla taikauskoinen. Uskomuksiin pystyy parhaiten vaikuttamaan, jos vanhan tilalle tulee uusi uskomus, kertoo piispa Gulle.
Toki surmien taustalla voi olla muitakin syitä, esimerkiksi taloudellisia. Mutta tekijän on helpompi perustella surmaaminen uhrin oletetulla noituudella kuin myöntää himoitsevansa uhrin omaisuutta.
Sukumat ovat suurimpia Tansanian noin 120 etnisestä ryhmästä. Arviolta 15 prosenttia tansanialaisista eli hyvinkin Suomen väkiluvun verran kuuluu sukumiin. Piispa Gulle arvioi, että lähes 90 prosenttia sukumista kannattaa perinteistä kansanuskontoa.
− Mwanza on siis meille sukumien osalta mitä ilmeisintä lähetysaluetta. Kristittyjen lisäksi myös muslimit tekevät täällä lähetystyötä, kertoo Gulle.
Lähetystyötä ja asennekasvatusta tehdään Mwanzassa muun muassa Suomen Lähetysseuran rahoittaman elokuvatyön avulla, jota vetää lähetys- ja evankeliointityön koordinaattori Mikko Pyhtilä . Sinema leo -hankkeessa työskentelee kolme evankelistaa, jotka kiertävät kylissä kaksittain elokuva-autolla ja tarjoavat tukea seurakunnan omalle työlle kylissä.
Kylissä järjestetään elokuvailtoja, joihin liittyy opetusta, puheita ja kristillistä musiikkia. Illan päätteeksi näytetään elokuva. Elokuvan aiheena voi olla asennekasvatus- tai opetus, mutta yleensä myös Jeesus -elokuva näytetään joka kylässä.
Elokuvaillat ovat suosittuja, koska maaseudulla ei juuri kellään ole televisiota. Itse asiassa vain 6,6 prosentilla Tansanian maaseudun asukkaista on ylipäätään sähköä. Viime syksynä Lulembelan kylän elokuvailtaan osallistui pimeän tultua noin tuhat ihmistä.
Alkuun näytettiin valistuselokuva taikauskosta luopumisesta, ja sen jälkeen katsottiin suurella joukolla Jeesus-elokuva. Kylässä järjestetään elokuvaillan jälkeen yleensä sunnuntaina myös jumalanpalvelus. Kaikissa kylissä ei ole vielä omaa kirkkoa. Lulembelassakin jumalanpalvelus pidettiin pellolla, koska aiemmilla kerroilla kirkkorakennuksena toiminut varasto oli täynnä puuvillaa.
Tietyistä ei-toivotuista kulttuurisista ilmiöistä, kuten taikauskoon liittyvistä ihmisiä vahingoittavista asioista, voidaan vapautua kristinuskon myötä. Toisaalta kirkolla on Tansaniassa merkitystä myös paikallisen kulttuurin ja kielen säilyttäjänä.
− Täällä kulttuuri ei ole kirjallista. Lähes kaikki olemassa oleva kirjallisuus on uskonnollista. Kirkko onkin merkittävä tekijä esimerkiksi sukuma-kielen säilyttämisessä. Muun muassa Uusi testamentti, Katekismus ja Jumalanpalveluskäsikirja on käännetty sukumaksi, kertoo Pyhtilä.
Evankelisluterilainen kirkko kasvaa vauhdilla Tansaniassa. Uusia seurakuntia perustetaan ja kirkkoja rakennetaan. Lulembelankin kylässä toimivassa seurakunnassa oli vain noin 30 jäsentä syyskuun lopussa. Seurakunnan jäsenmäärä kolminkertaistui yhdessä jumalanpalveluksessa Sinema leon vierailun jälkeen, kun yli 60 ihmistä kastettiin kerralla.
−Tämä ei ole Tansaniassa edes mikään erityisen suuri määrä. Toisinaan jopa 200 henkeä saatetaan kastaa kerralla, Pyhtilä kertoo.
Lulembelassa kirkko aiotaan rakentaa tontille, jonka vieressä sijaitsee kansanparantajan hoitola. Tämä kansanparantaja oli kastettujen joukossa neljän vaimonsa ja lukuisten lastensa kanssa.
Tansaniassa on kolmenlaisia kansanparantajia. Jotkut vain myyvät kasveista ja muista luonnontuotteista tehtyjä hoitotuotteita ja lääkeaineita. Toiset kansanparantajat vastaanottavat potilaita, antavat erilaisia hoitoja ja käyttävät luonnonlääkkeitä parantamiseen. Kolmannen ryhmän muodostavat varsinaiset noitatohtorit, jotka käyttävät myös magiaa parantamiseen ja saattavat valmistaa lääkkeiden lisäksi maksusta myrkkyjä asiakkaan vihollisten vahingoittamiseksi.
Monet kyläläiset, jotka hakevat kansanparantajilta apua, tarvitsisivat sairaalahoitoa ja tehokkaita lääkkeitä. Mutta kansanparantajan hoito on kyläläisille halvempaa, kun maksuvälineenä voi käyttää vaikkapa vuohia tai kanoja, ja sairaaloihin on syrjäkyliltä pitkä ja kallis matka.
Lulembelassa kastetun kansanparantajan vaimo olikin kasteelle tullessaan huolissaan siitä, miten hänen elinkeinonsa käy, kun hänestä tulee kristitty. Hänen oli myös vaikea luopua kaulassa roikkuvasta taikakalustaan.
− Ei Jumala kiellä kasvien, puiden tai muiden luonnontuotteiden käyttämistä parantamiseen. Kyllä ihmisiä saa auttaa, mutta myrkkyjä ei saa valmistaa eikä taikakeinoja käyttää parantamiseen, sanoo jumalanpalvelusta pitämään tullut Ushirombon pastori Adam Joseph Kulliani parantajanaiselle.
Keskustelun jälkeen Lulembelassa saatiin todistaa harvinaista tapausta, kun nainen kastettiin.
− Ei ole todellakaan tavallista, että kansanparantaja tulee kasteelle, vahvistaa Sinema leon evankelista Sebastian Alloys , joka on toisen evankelistan Daudi Fadhilin kanssa tavannut kansanparantajaa aiemmin ja kertonut hänelle uskostaan.
Tansanian kasvavalla kirkolla on valtava pappispula , jota koetetaan helpottaa monilla koulutushankkeilla. Ushirombon seurakunta on Lulembelan emäseurakunta, eikä Lulembelassa ole vielä omaa pappia. Mutta kylästä on lähdössä yksi seurakuntalainen Mwanzaan Lähetysseuran rahoittamaan Nyakaton luterilaiseen Raamattuopistoon opiskelemaan evankelistaksi.
Jaa tämä artikkeli: