Tykkäysten takana. Netin keskustelupalstoilla saattaa esiintyä valekannatusta,. Esimerkiksi yksi ihminen on usean nimimerkin takana ja pyrkii luonaan vaikutelman kuumasta keskustelusta.
Tarkkana somessa
Valekannatus on uusi sosiaalisen median ilmiö, jonka tunnistaminen vaatii kriittistä lukutaitoa.
Teksti Antti Möller
Kuva Hans Eiskonen
Oletko valinnut lomahotellin tuntemattomien ihmisten suositusten perusteella? Kerääkö laajalti tykätty verkkosivu huomiosi?
Sosiaalisessa mediassa kaikki ei aina ole sitä, miltä näyttää. Varsinkin kiireinen tai liian luottavainen käyttäjä voi sortua sudenkuoppiin.
Suomessa vielä varsin vähälle huomiolle jäänyt ilmiö on astroturfing eli valekannatus. Se tarkoittaa aidolta vaikuttavaa keskustelua tai muuta toimintaa, jota tehdään maksusta. Tarkoituksena on yleensä myydä tuotteita tai vahvistaa brändin tai mielipiteen suosiota.
– Valekannatusta on esiintynyt jo pitkään keskustelupalstoilla kuten Suomi24-sivustolla. Facebookissa ja Twitterissä valheellinen käytös on mennyt hyvin hienovaraiseksi ja työlääksi tunnistaa, kertoo viestintäkonsultti Christina Forsgård .
Valekannatusta luodaan yksinkertaisimmillaan hankkimalla ulkomaisilta palveluntarjoajilta esimerkiksi Facebook-tykkäyksiä. Kampanjalle voi ostaa lennokkaan alun hyvin halvalla: nopea verkkohaku osoittaa, että tuhat tykkäystä irtoaisi noin kymmenellä eurolla.
Toinen ilmentymä on todellisten henkilöiden valjastaminen antamaan myötäileviä lausuntoja tai vain levittämään viestiä maksusta. Forsgård liittyi testimielessä ulkomaiseen Twitter-verkostoon, jonka kautta tarjottiin suosituskohteita rahallista korvausta vastaan.
– Vaikka harvinainen kielemme osaltaan suojelee meitä, on astroturffaus tullut Suomeen jäädäkseen ja se tulee myös lisääntymään. Se vääristää käsitystämme todellisuudesta ja eri ilmiöiden, esimerkiksi vihapuheen, kannatuksen laajuudesta. Vain yksi ihminen voi olla usean nimimerkin takana ja luoda vaikutelman kuumasta keskustelusta, joka saattaa huijata ihmisten lisäksi myös mediaa.
Hämmennystä aiheuttavat myös väärät profiilit. Esimerkiksi Facebook itse arvioi, että palvelun käyttäjätileistä lähes joka kymmenes on päällekkäinen tai perustettu jonkun toisen nimissä. Tällä saralla mediahuomiotakin saaneet vahingonteot, kuten identiteettivarkaudet, ovat kuitenkin harvinaisia. Usein taustalla ovat yritysten markkinointitoimet tai esimerkiksi huumori.
Varsinkin nuoriso käyttää sosiaalista mediaa vähemmän vakavasti ja leikkisästi.
– Nuoret saattavat perustaa useita käyttäjätilejä, yhden vanhempien silmille ja toisen oikeaan käyttöön. Tai he voivat antaa oman profiilin väliaikaisesti kaverin käyttöön, koska se on heidän mielestään vitsikästä, kertoo kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Minna Ruckenstein .
Nuorten sukupolvien luovuudesta huolimatta erityisesti markkinoinnin salakavaluus sosiaalisessa mediassa herättää vakavia kysymyksiä. Kuluttajasuojalain mukaan markkinointi pitää voida tunnistaa kaupalliseksi toiminnaksi mainostuskanavasta riippumatta.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan yhteydenottoja esimerkiksi Facebook-tykkäysten valheellisesta lisäämisestä tai ostetuista mielipiteistä ei ole tullut, mikä kielii toiminnan vaikeasta tunnistamisesta. Mikäli tällaisesta harhaanjohtavasta markkinoinnista jää kiinni, se varmasti kolhii yrityksen uskottavuutta.
Rajanveto normaaliin käytökseen ei toisaalta ole täysin yksiselitteistä. Ongelmallisia ovat varsinkin sellaiset tilanteet, joissa oma mielenkiinto on yhteneväinen taloudellisen edun kanssa.
Osaltamme me kaikki osallistumme siihen.
– Digitaalisuuden kautta markkinoinnista on tehty hyvin henkilökohtaista ja arkipäiväistä. Kun kuvaat itsesi kulttuuritapahtumassa tai kirjoitat arvion, niin oletkin saman tien suosittelija tutuillesi ja kavereillesi, tahdoit sitä tai et, Ruckenstein analysoi.
– Raja kulkee varmaankin siinä, onko avoin omista vaikuttimistaan. Mikäli kertoo henkilökohtaiset syyt ja mahdolliset hyödyt, on tilanne selvä.
Jaa tämä artikkeli: