Kuva: WSOY
Taskumatti sai nimensä kristityltä kasvissyöjä-sosialistilta
Nimensä taskumatille antanut Matti Helenius-Seppälä oli kristitty kasvissyöjä, sosialisti ja kova raittiusmies.
Mistä mahtaa tulla taskuun mahtuvan litteän viinapullon nimitys taskumatti? Se selviää Mikko-Olavi Seppälän kirjasta Suruton kaupunki. Iloinen Helsinki 1920-luvulla (WSOY 2016).
Pilkkakirveet nimesivät taskumatin kieltolain isän, Matti Helenius-Seppälän, mukaan. Tämä juopon karvarin lahjakas poika omisti koko elämänsä raittiusaatteelle. Hän oli oman tiensä kulkija, josta tuli tutkija, kansanedustaja ja raittiusjohtaja.
Helenius-Seppälä (1870–1920) väitteli tohtoriksi alkoholin haitoista. Nuorena raittiuspuhujana hän tapasi itseään 18 vuotta vanhemman "energisen hyväntekijän" Alli Tryggin, jonka kanssa meni naimisiin. Trygg avasi Sörnäisiin kansankeittiön ja kaljatehtaan vieroittaakseen työväen sosiaalista kurjuutta tuovasta oluesta. Myöhemmin paikasta syntyi kristillinen setlementti.
Helenius-Seppälä oli kasvissyöjä ja sosialisti. Suurlakon aikaan marraskuussa 1905 hän toimi punakaartin nimeämänä siveyden ja raittiuden valvojana. Vallankumous oli tarkoitus tehdä selvin päin. Samaan aikaan mies halusi pitää kiinni kristinuskosta, mikä ei puolueen johdolle käynyt. Helenius-Seppälä siirtyi Suomen Kristillisen Työväenliiton riveihin.
Kieltolaki oli voimassa Suomessa vuosina 1919–1932. Helenius-Seppälä sai kuraa niskaansa joka puolelta. Posti kantoi vihapostia, enimmäkseen ruotsinkielistä. Tappouhkauksiakin tuli. Hänestä tehtiin pilkkalauluja ja pilapiirroksia, ja vappuyönä 1920 Tähtitorninmäellä nähtiin hirttolava, jossa keikkui hänen näköisensä nukke.
Kieltolakia kokeiltiin myös Venäjällä, Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Kanadassa ja USA:ssa. Siellä Helenius-Seppälä piti viimeisen puheensa viinakonferenssissa. Hän sairastui ja kuoli kotimatkalla Atlantilla.
Mutta nimitys taskumatti on elävää kieltä tänäkin päivänä.
Jaa tämä artikkeli: