Psykiatrinen sairaanhoitaja Nina Kilpinen hoitaa masennuspotilaita.
Täsmähoitoa masennukseen
Vantaan jokaisella terveysasemalla työskentelee depressiohoitaja, joka antaa keskusteluhoitoa lievää tai keskivaikeaa masennusta sairastaville potilaille. Hänen vastaanotolleen tarvitaan lääkärin lähete.
— Lääkäri sulkee pois mahdollisen fyysisen sairauden laboratoriotutkimuksin, arvioi sairausloman tarpeen ja tarvittaessa aloittaa lääkityksen masennukseen, kertoo depressiohoitaja Nina Kilpinen Korson sosiaali- ja terveysasemalta.
— Moni masentunut on myös ahdistunut. Jos epäillään, että potilaalla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, hän on itsetuhoinen tai psykoottinen, hänet ohjataan terveyskeskuksen sijasta erikoissairaanhoitoon.
Lähetteen saatuaan potilas soittaa depressiohoitajalle varatakseen ensimmäisen hoitoajan.
— Kun potilas itse varaa ajan, hän samalla osoittaa olevansa sitoutunut hoitoon.
Runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa mielialaan
Puhelinkeskustelun aikana voi selvitä, että potilaalla on jo hoitosuhde psykiatrisella poliklinikalla, ja silloin depressiohoitaja auttaa potilaan saamaan hoitoa tutusta hoitopaikastaan.
Päihdekartoituksesta saattaa selvitä, että potilas käyttää runsaasti alkoholia.
— Silloin ensimmäinen tehtävä on saada alkoholin tai huumeiden käyttö hallintaan. Runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa mielialaan. Se masentaa ja ahdistaa, ja myös alentaa lääkkeiden tehoa. Voin kertoa, miten ja millaista apua saa A-klinikalta tai AA-toiminasta, toteaa Kilpinen.
Depressiohoitaja kyselee myös perhetilanteesta.
— Jos perheessä on pieniä lapsia ja äidin tai isän oireet ovat jatkuneet pitkään, on tärkeätä tarkistaa, tarvitaanko arjessa selviytymiseen tukea. Esimerkiksi lapsiperheen kotipalvelusta järjestyy hoitoapua, että äiti tai isä pääsee vastaanotolle.
Perhetilannetta käsitellään uudelleen myös hoidon jatkuessa.
— Masennus välittyy perheenjäsenille. Siksi on tärkeää, millä tavalla sairaudesta puhutaan. Lapsille on hyvä kertoa, että vanhempi saa sairauteensa apua ja hoitoa.
Masennuksen takana parisuhdeongelma?
Varsin tavallista on, ettei potilas ole hoitajalle soittaessaan vielä aloittanut masennuslääkitystä.
— Yritän motivoida lääkehoidon aloittamiseen. Samalla kerron myös lääkkeen mahdollisista haittavaikutuksista: ensimmäisellä viikolla voi tulla esimerkiksi pahoinvointia ja väsymystä. Lääkityksen myönteiset vaikutukset alkavat yleensä kolmen, neljän viikon kuluessa, selittää Kilpinen.
Ensimmäinen tapaamisaika sovitaan kahden viikon sisälle.
— Keskusteluhoito on rajallista ja tavoitteellista. Ensimmäisellä kerralla sovitaan usein yhdestä kuuteen 45 minuutin mittaista hoitokertaa. Sen jälkeen sovitaan tarpeen mukaisesta seurannasta. Joillekin sopii depressiokouluryhmä yksilöhoidon sijasta tai sen jatkoksi.
Toisinaan jo ensikontaktissa paljastuu, että kyseessä on puhdas parisuhdeongelma. Silloin depressiohoitaja voi neuvoa ottamaan yhteyttä Vantaan seurakuntien perheneuvontaan.
Omia oireitaan oppii lukemaan
Keskustelun lisäksi hoitaja käyttää apuna mielialaa, ahdistuneisuutta ja päihteidenkäyttöä koskevia kyselylomakkeita.
— Kysyn potilaalta, miksi hän itse ajattelee tulleensa hoitoon ja miten hän toivoo vointinsa muuttuvan hoidon aikana.
Potilaan elämäntilanteen lisäksi ovat esillä masennuksen taustalla olevat tekijät: perimä, ympäristötekijät, aiemmat elämänkokemukset, keskushermoston viestinsiirron häiriöt.
Kielteisten ajatusmallien tilalle etsitään myönteisiä. Potilasta autetaan kiinnittämään huomiota omiin hyviin puoliinsa ja voimavaroihinsa sekä huolehtimaan omaa hyvinvointia tukevista asioista kuten säännöllisestä elämänrytmistä, liikunnasta, ihmissuhteista ja harrastuksista.
Univaikeudet, ärtyneisyys, saamattomuus tai ilottomuus saattavat ennakoida masennusta.
— Kerran masentuneella on suurempi alttius masentua uudelleen. Varo-oireiden perusteella hän tietää etsiä apua ajoissa.
Hoitojakson jälkeen potilas voi kahden vuoden ajan ottaa suoraan yhteyttä depressiohoitajaansa.
"Masennus välittyy perheenjäsenille. Siksi on tärkeää, millä tavalla sairaudesta puhutaan."
Jaa tämä artikkeli: