null Teini-ikäisiä otetaan eniten huostaan

Teini-ikäisiä otetaan eniten huostaan

Yleisin syy 13–17-vuotiaan nuoren huostaanottoon on tämän päihteiden käyttö. Vanhemman kasvatusongelmat tulevat toisena.

Uusperheitä ei tilastoida erikseen, mutta sosiaalityöntekijöiden mukaan huostaanottojen takana ovat entistä useammin vaikeudet uusperheessä.

– Murrosikäisen vanhemmuus on aina haasteellista, ja kuormittavuus vain lisääntyy eron ja uuden liiton haasteissa, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Monika Possauner Helsingin sosiaali- ja terveysvirastosta.

Vanhemman rakastuminen on jo sinänsä murrosikäiselle vaikea pala. Kun uusperheeseen syntyy uusia yhteisiä lapsia, vanhemmat voivat luottaa liikaa siihen, että nuori jo pärjää. ”Vaikea” teini ei enää mahdu kuvioihin.

Jos lapsi asuu vuoroviikoin vanhempiensa luona, hän jää helposti uusperheessä ulkopuoliseksi. Ero merkitsee usein muuttoa, mikä on nuorelle aina vaikeaa koulun ja kaveripiirin muuttuessa. Uusperheen vaikeuksia lisää myös biologisten vanhempien keskinäinen riitely ja puhumattomuus.

Kun uusperheessä tulee törmäyksiä teinin ja uuden puolison välillä, nuoret testaavat usein, kumman vanhempi ”valitsee”. Joskus lähtee kumppani, joskus oma lapsi. Nuori on hyvä provosoimaan ristiriitoja.

– Kasvuun kuuluu rajojen koetteleminen, ja aikuisen pitäisi pysyä aikuisena, provosoitumatta, Possauner rohkaisee.

Teini-ikäisten vanhemmat ottavat itse entistä useammin yhteyttä lastensuojeluun, Possaunerin mukaan aika tavallisissakin tilanteissa. Asiakkaina on myös aiempaa enemmän niin sanottuja tavallisia, keskiluokkaisia perheitä. Jotkut vanhemmat jopa katsovat kapinoivan nuoren saavan sopivan ”opetuksen” laitokseen joutuessaan. Nuori voi kokea sijoituksen hylkäämiseksi; toki hän voi hyötyäkin vapauden rajoituksista.

Oman avuttomuutensa myöntäminen voi osoittaa myös hyvää huolenpitoa nuoresta. Toisaalta sijoituksissa on myös nuoren laitostumisen vaara, eikä sieltä saatu kaveripiirikään usein kannusta muutokseen.

– Nuoret ovat hankalia, ja vanhemmat luovuttavat joskus liian nopeasti, summaa Possauner 30 vuoden kokemuksella lastensuojelutyöstä. Hänen mielestään arkipäivän vaikeuksista tehdään nykyisin liian helposti liian suuri numero. Vaikka vanhemmilta vaaditaan nykyisin paljon, heidän pitäisi silti kestää vielä vähän enemmän.

– Teini-ikä on kuitenkin lyhyt elämänvaihe.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.