Tekeekö raha onnelliseksi?
Ylenpalttinen rikkaus voikin muuttua inhimilliseksi köyhyydeksi ja itsekkyydeksi. Kuva: Hans Eiskonen

Ylenpalttinen rikkaus voikin muuttua inhimilliseksi köyhyydeksi ja itsekkyydeksi. Kuva: Hans Eiskonen

Tekeekö raha onnelliseksi?

Rahan ja onnellisuuden suhdetta on askaroitu vuosituhannet. Ihminen on rynnännyt jopa sotiin rahan ja kullan vuoksi.


Vuosi sitten Liisa, 66, raaputti Onnensana-arpoja. Kun kymmenen sanaa oli oikein, Liisan olo jännittyi ja sydän heitti kiepin. Oli pakko lähteä R-kioskille tarkistamaan asia. Myyjä onnitteli ja antoi tositteen, jolla sai hakea voiton Veikkauksesta.

– Seuraavana päivänä ajoimme Helsinkiin loskaisessa säässä, Liisa kertoo.

– Mies naureskeli, että siellä on varmaan tonni. Voittosummaksi paljastui 250 000 euroa. Olo oli epätodellinen. Tuntui ihmeelliseltä, että meille, köyhille ihmisille, osui tällainen onnenpotku.
 

Kyllä raha rauhoittaa selvästi, mutta ei se meidän onnellisuutta ole lisännyt."
– Arpavoittaja Liisa
 

Ensimmäisenä Liisa maksoi kolmen aikuisen lapsensa laskut. Lastenkin arki oli taiteilua talouden kanssa. Kotona vaihdettiin keittiön kaapit ja tehtiin kylpyhuoneremonttia. Autokin ostettiin. Elämä helpottui, kun ei tarvinnut laskea jokaista senttiä. Tuhlaamaan ei kuitenkaan ryhdytty. Liisa jatkoi myös vapaaehtoistyötään laittamalla ruokaa työttömille ihmisille.

– Kyllä raha rauhoittaa selvästi, mutta ei se meidän onnellisuutta ole lisännyt. Olimme onnellisia ennen voittoakin, Liisa miettii.

 

Tavaraa on enemmän, onnellisuutta ei

Rahasta kerrotaan monia tarinoita. Esimerkiksi kuningas Midaksesta lauloi myös Juice Leskinen. Tämä muinaisen Fryygian kuningas himoitsi valtaa ja rahaa. Niinpä hän toivoi Dionysos-jumalalta, että kaikki, mihin hän koskisi, muuttuisi kullaksi. Ahneudessaan kuningas ei tullut ajatelleeksi pitemmälle. Kun hän ryhtyi juhlaillalliselle, leipä, liha ja viini muuttuivat kullaksi, ja jopa hänen tyttärensä.

Miesraasu oli nääntymässä nälkään, kunnes Dionysos kehotti häntä kastautumaan Pactolus-virrassa. Kun Midas kosketti vettä, hänen kykynsä luoda kultaa hävisi ja joen hiekasta tuli kultaa.

Ennen rahajärjestelmän syntyä olivat vaihdon välineinä arvostetut tuotteet kuten karja, oravannahka, riisi, simpukat, kaakao ja suola. Kolikoita alettiin valmistaa kullan ja hopean seoksesta noin 650-luvulla ennen ajanlaskumme alkua, ja ensimmäiset setelit ilmestyivät markkinoille Kiinassa 800-luvulla.

Vaikka materia on meidän päivinämme lisääntynyt, ihmisten onnellisuus on jopa hieman vähentynyt. Hyvä- ja huono-osaisten välinen kuilu on syventynyt, ja maassamme on yhä enemmän niitä, jotka joutuvat tinkimään peruselintasosta.

 

Lottovoittaja ei ole keskimääräistä onnellisempi

Onnellisuus voidaan määritellä kiitollisuudeksi, toiveikkuudeksi ja hetkeen tarttumiseksi. Elämä tuntuu arvokkaalta ja merkitykselliseltä. Ihminen voi tuntea onnea ja innostumista saadessaan rahaa, mutta kestävä onnellisuus rakentuu, kun voi toteuttaa itseään ja olla lähellä rakkaitaan.

– Kukaan ei ole jatkuvasti onnellinen. Onnellisenkin elämään kuuluvat suru, kipu ja hetkittäinen epätoivo, sanoo onnellisuutta tutkinut lääkäri Pekka Mustonen.

– Vastakkainen tila onnellisuudelle on syvä masennus, jossa ihminen ei näe lainkaan toivoa vaan mieleen tunkeutuu itsetuhoisia ajatuksia. Silloin saatetaan tarvita jopa sairaalahoitoa
 

Jos isotuloinen sairastuu, menettää läheisen tai kohtaa isoja vastoinkäymisiä, hän ei varmasti tunne itseään sillä hetkellä kovin onnelliseksi."
– Pekka Mustonen
 

Onnellinen ihminen on luova ja löytää uusia näkökulmia. Onnellisuuden kokemukseen liittyy myös turvattu toimeentulo, vaikkakaan se ei ole onnellisuuden edellytys. Tiedetään, että tietyn elintason saavuttamisen jälkeen onnellisuuden tunne ei enää kasva.

Esimerkiksi lottovoittajat tai optiomiljonäärit eivät ole keskimääräistä onnellisempia, vaan saattavat jopa stressaantua rahojensa sijoittamisesta. Tiedetään myös miljoonaperijöitä ja julkisuuden henkilöitä, jotka hukuttavat tyhjyyden tunnetta päihteisiin.

Pekka Mustonen. Kuva: Duodecim

Ihmisellä on taipumus myös kyllästyä. Kun jokin tavoite on saavutettu, tuntuu taas, että jotain puuttuu.

– Jos jatkuvasti pitää miettiä, ostaako maitoa, leipää vai vessapaperia, jos kengät ovat rikki ja lapsi sairastelee eli jos joutuu taistelemaan päivittäisestä selviytymisestä, se kuormittaa ja voi tehdä loven onnellisuuteen, Mustonen sanoo.

Tutkimustenkin mukaan köyhyysrajoilla sinnittelevät ihmiset ovat onnettomampia kuin ne, joiden ei tarvitse laskea jokaista senttiä. Jos ei ole rahaa mennä elokuviin tai kahvilaan, se voi kutistaa myös sosiaalisia suhteita ja eristää ihmistä neljän seinän sisälle.

– Jos isotuloinen sairastuu, menettää läheisen tai kohtaa isoja vastoinkäymisiä, hän ei varmasti tunne itseään sillä hetkellä kovin onnelliseksi. Rikkaalla on kuitenkin käytännön rahahuolia vähemmän kuin työttömällä yksinhuoltajaäidillä. Hän voi ostaa uuden takin, lähteä matkalle tai varata teatteriliput.

Kulutukseen käytetty raha ei kuitenkaan varsinaisesti lisää onnellisuuden tunnetta vaan erityisesti jakaminen, se, että vaikka tarjoaa ystävälle kahvit.

 

Voitosta ei puhuttu ystäville

Liisa eli lapsuutensa maaseudulla. Arki oli pennin venyttämistä. Kahdeksan lapsen perheen isä oli alkoholisti, jonka satunnaiset tienestit menivät rapakaljaan. Äiti pesi ihmisten pyykkejä ja kaivoi perunat maasta. Lähinnä syötiin perunoita ja silliä, sillä mihinkään ylimääräiseen ei ollut varaa.

– Istuimme rappusilla ja söimme samalta lautaselta, Liisa kertoo.

– Kuljimme kumisaappaissa ja parsituissa vaatteissa. Koulussa meitä kiusattiin. Joskus saimme kunnalta vaatelahjoituksia.

Vaikka rahasta ei ole enää pulaa, Liisa raaputtaa arpoja vieläkin, sillä se tuo jännitystä.

– Olen himoveikkaaja, jäänyt vähän koukkuun. Joskus olen voittanutkin muutaman satasen. Myös äitini voitti viimeisinä elinvuosinaan miljoona markkaa, jotka hän antoi yhdelle lapsistaan.

 

Raha ja omaisuus ovat asioita, joita herkästi vertaillaan. Jos kyttää naapuriaan ja tällä on hienompi käsilaukku tai uudempi auto, onnellisuuden kokemus vähenee ja tilalle hiipii kateus. Raha on kenties vielä seksiä ja kuolemaakin suurempi tabu, sillä suomalainen ei raha-asioistaan juuri muille pukahda.
 

Uudessa testamentissa painotetaan kohtuullisuutta ja sitä, että onnelliseksi voi tulla ihminen, joka ojentaa kätensä ja panee rahan kiertämään."
– Kari Latvus
 

Moni lottovoittaja haluaakin pitää matalaa profiilia tai jopa vaieta voitostaan, ettei joutuisi kateuden kohteeksi. Liisa ja hänen puolisonsakaan eivät ole puhuneet voitosta ystävilleen. Kun sukulaiset kuulivat voitosta, osa alkoi pyytää rahaa lainaan ja nimeä takauspaperiin. Sukulainen, joka oli aikoinaan saanut Liisan äidin voittorahat, haukkui Liisan. Kun tämä tiedusteli käyttäytymisen syytä, sukulainen käski jättää hänet rauhaan.

– Tuntui pahalta, että läheinen tekee sellaista. Mitä pahaa olen hänelle tehnyt?

Tutkimusten mukaan lottovoittajan onnellisuuden tunne hiipuu noin vuodessa voittoa edeltävälle tasolle. Raha ei myöskään opeta ihmiselle myönteistä ajattelua.

– Jos lottovoittaja on ollut ennen voittoa kyyninen ja epäluuloinen, hän on sellainen myös voiton jälkeen. Autot, mökit ja matkat eivät muuta sitä miksikään, sanoo Pekka Mustonen.

 

Onnelliseksi tulee se, joka antaa köyhille

Raamatussa puhutaan rahasta paljon. Rikkautta on perinteisesti pidetty Jumalan siunauksena. Pelkkää rahan keräämistä kuitenkin paheksutaan, sillä ihminen ei voi ottaa rahoja kuollessaan mukaansa.

Vanhan testamentin maailmassa monet hallitsijat kylpivät rahassa. Esimerkiksi kuningas Salomolla oli hulppeasti kultaa ja jalokiviä.

Uuden testamentin teksteissä samastutaan enemmän köyhiin. Siellä painotetaan kohtuullisuutta ja sitä, että onnelliseksi voi tulla ihminen, joka ojentaa kätensä ja panee rahan kiertämään. Näin hän pystyy parhaiten auttamaan kurjuudessa eläviä, sanoo dosentti, pastori ja Alppilan kirkon toiminnanjohtaja Kari Latvus.

Kari Latvus. Kuva: Esko Jämsä

– Samalla teksteissä pohditaan, voiko rikas olla yksin onnellinen. Onnellisuus kun syntyy aina yhteisössä, vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ylenpalttinen rikkaus voi muuttua inhimilliseksi köyhyydeksi ja itsekkyydeksi.

Toisaalta Raamatun teksteissä kerrotaan köyhyydessä elävistä, aliravituista ja velkaantuneista, joilla oli hädin tuskin varaa öljyyn tai viljaan. Jeesus painotti, että onnelliseksi tulee se, joka antaa köyhille. Hän paheksui ahneutta, johon saattoi liittyä sortoa, riistoa ja orjatyövoiman käyttöä.

– Jeesus oli itse maankiertäjä eikä hänellä ollut vakinaista asuntoa, Latvus huomauttaa.

– Hän totesi, että köyhät pääsevät Jumalan valtakuntaan, mutta rikkaista hän oli huolissaan ja painotti, että helpompi on kamelin päästä neulansilmän läpi kuin rikkaan Jumalan valtakuntaan.

Vaikka Salomo oli rikas, hänen nimissään olevissa Sananlaskuissa todetaan, että kiintyminen rahaan on pahan alku. Häneen viittaavat tutut sananlaskut rikkaan yltäkylläisyys ei salli hänen nukkua, hopeaa rakastava ei saa kyllikseen hopeaa ja rikastumaan kiirehtivä ei pysy viattomana eli sortuu ahneuksissaan vilunkipeliin.

Leipäjonot tulivat maahamme 1990-luvun laman jälkimainingeissa, ja ne pitenevät. Monet Raamatun kysymykset ovat ajankohtaisia vieläkin: Jakaako hyvinvointia vai pitääkö itsellään? Mikä on kohtuullista ja mikä kohtuutonta?

 

Liisan nimi on muutettu.

Lähde: Raha ja onni. Kari Nars. Tammi, 2008.

Jaa tämä artikkeli: