Elämän symboli. Kastevesi on konkreettinen merkki Jumalan lapseudesta. – Se on konkreettinen tarttumapinta Jumalaan, sanoo Ilmari Karimies. Kuva: robertsrob/Thinkstock
Teologi: Pakanatkin ovat Kristuksen merkkejä
Kaste on lahja, josta käsin ihminen ymmärtää elämän tarkoituksen Jumalan lapsena, sanoo pastori Ilmari Karimies.
Lapsen kastaminen on helppo juttu. Katsotaan seurakunnan kanssa kalenterista sopiva sunnuntai, jolloin pannaan hieman parempaa päälle ja odotetaan, että pappi soittaa ovikelloa. Näin toimii kotikaste. Siinä pastori tulee kotiin, laskee kraanasta kädenlämpöistä vettä perheen boolimaljaan, ja Jumalan lapseksi tulemisen juhla voi alkaa.
Tai hetkinen.
Maailmassa syntyy joka sekunti noin neljä vauvaa. Meitä on tällä planeetalla 7,3 miljardia. Kuitenkin vain joka neljäs maapallon ihminen on kastettu. Rippikoulussa opetetaan, että jokainen ihminen on Jumalan luoma ja että ihonväristä tai vakaumuksesta riippumatta me ihan jokainen olemme saman Isän lapsia.
Joten miten niin vasta kasteessa tultaisiin Jumalan lapseksi? Eikö Jumala hyväksy lasta, jota ei kasteta?
– Ankarasti voisi sanoa, että Jumala ei hyväksy ketään. Hän armahtaa, sanoo tutkija ja pastori Ilmari Karimies.
Teologit ovat ihmeellisen tarkkoja sanoistaan.
Mutta jos kerran Jumala voi armahtaa ilman kastamistakin, niin miksi sitten ylipäänsä kastetaan?
Kaste on tarttumapinta Jumalaan
Kaste on kirkon yhteyteen ottamisen rituaali. Kristityt alkoivat kastaa uusia jäseniä, koska Matteuksen evankeliumin loppuepisodissa ylösnoussut Kristus käskee niin tekemään:
Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Mt. 28:19–20)
Kristityt alkoivat liittää uusia jäseniä kirkkoon kastamalla ihmisiä. Satojen vuosien ajan teologit hioivat oppejaan siitä, mitä kasteessa oikein tapahtuu. Kun tätä teologian historiaa kuoritaan auki, valkenee, että kristinusko on itse asiassa merkillisen kosminen ja runollinen uskonto. Tämä paljastuu Johanneksen evankeliumin ensimmäisissä lauseissa: Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala... Kaikki syntyi Sanan voimalla... (Joh. 1:1–3)*
– Tutkija ja pastori Ilmari Karimies
Kristityt rupesivat ajattelemaan, että kaikki luodut ovat Jumalan puhetta. Kun Jumala sanoo jotakin, hän luo uutta. Niinpä 400-luvulla elänyt pohjoisafrikkalainen piispa Augustinus – yksi kaikkien aikojen merkittävimpiä teologeja ja filosofeja – selitti, että kaikki luodut ovat "Jumalan sanoja".
– Jokainen luotu viittaa itsensä ulkopuolelle, tekijäänsä, Ilmari Karimies sanoo.
– Niinpä kaikki luodut ovat Kristuksen merkkejä. Niiden merkitys ymmärretään vasta tekijän näkökulmasta. Siten usko antaa maailmalle ja sen olemassaololle syvemmän merkityksen kuin vain luomakunnan sisäisen elämän ja kuoleman syklin.
Karimiehen mukaan sakramentit, kuten kaste, ovat erityisiä merkkejä siksi, että toisin kuin muut merkit, ne eivät ainoastaan viittaa jonnekin ulkopuolelle vaan tuovat Jumalan läsnäolon ihmisten keskelle. Sakramentit ovat merkkejä, joiden kautta ihminen liitetään osaksi Jumalan elämää.
– Sakramentit ovat kuin konkreettinen tarttumapinta Jumalaan. Ne ovat Jeesuksen toiminnan jatketta omassa ajassamme.
Ei kannata ottaa paineita
Entisaikaan oli tapana, että lapsi tuotiin kirkkoon ja kastettiin ennen jumalanpalvelusta.
Koska kastejuhlan järjestäminen omatoimisesti vaikkapa kotona voi olla lapsen syntymän jälkeen liian raskas projekti, seurakunnat tulevat vastaan: Ne järjestävät nykyään entisaikojen tyylisiä helppoja mutta juhlavia kastetilaisuuksia, joissa voidaan kastaa monta lasta kerralla.
Seuraava tällainen Helsingissä vietettävä kastepäivä on sunnuntaina 24.4. Kastepäivään ilmoittaudutaan nettilomakkeella. Seurakunta tarjoaa tilaisuuden jälkeen kakkukahvit.
Ilmari Karimiehen mielestä kastetta ei kannata ajatella suorituksena, joka verottaa voimia. Itse asiassa kaste ei edes ole Jumalaa varten. Se on lahja ihmiselle.
– Kaste on armoliiton merkki, jossa aloite lähtee siitä, mitä Jumala on tehnyt. Voi olla, että Jumala ei tarvitse kastetta, mutta se on meille ihmisille hyödyksi, sillä tämän maailman ulkopuoliseen on vaikea uskoa, Karimies sanoo.
Kastepäivä Helsingissä 24.4. Kasteen voi saada Kallion, Lauttasaaren ja Pitäjänmäen kirkoissa kello 14 sekä Merirasti-kappelissa kello 13. Ilmoittautua ehtii vielä perjantaihin 15.4. mennessä osoitteessa www.kastepaiva.fi. Katso myös www.kastevirret.fi ja www.pienelleparasta.fi
Jaa tämä artikkeli: