null Testamenttivaroilla tuetaan toimintaa

Varattomien hyväksi. Tavallisimmin testamentit on osoitettu seurakuntien diakonia- tai nuorisotyölle. Herttoniemen seurakunnalla on laajaa diakoniatyötä muun muassa ruokajakelun muodossa, mutta vähiten testamenttilahjoituksia Helsingissä. Valtaosa seurakunnan testamenttivaroista on osoitettu Kulosaaren varhaisnuorisotyölle. Varoja käytetään jatkossa muun muassa retkiin, materiaaleihin ja koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Varattomien hyväksi. Tavallisimmin testamentit on osoitettu seurakuntien diakonia- tai nuorisotyölle. Herttoniemen seurakunnalla on laajaa diakoniatyötä muun muassa ruokajakelun muodossa, mutta vähiten testamenttilahjoituksia Helsingissä. Valtaosa seurakunnan testamenttivaroista on osoitettu Kulosaaren varhaisnuorisotyölle. Varoja käytetään jatkossa muun muassa retkiin, materiaaleihin ja koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Testamenttivaroilla tuetaan toimintaa

Helsingin seurakunnat saivat viime vuonna liki miljoona euroa testamenttilahjoituksia. Lahjoitusten määrä on hienoisessa nousussa.

Teksti Tommi Sarlin
Kuva Sirpa Päivinen

Helsingin seurakunnat saavat vuosittain lahjoituksia, jotka rahastoidaan lahjoittajien tarkoittamaa käyttöä varten. Pääosin lahjoitukset ovat testamentteja. Varoja hoidetaan samoin periaattein kuin muitakin seurakuntien sijoituksia. Tavallisimmin testamentit on annettu seurakuntien diakonia- tai nuorisotyön hyväksi.

Viime vuonna testamentteja tuli Helsingin seurakunnille noin miljoonan euron verran. Pääsääntöisesti noin kaksi kolmannesta lahjoituksista on käteisenä ja viimeinen kolmannes on asunto-osakkeita tai kiinteistöjä, jotka ovat vuokralla tai odottavat myyntiä.

Kaikilla Helsingin seurakunnilla on tällä hetkellä Meilahden ja Vuosaaren seurakuntia lukuun ottamatta testamenttien muodossa saatua varallisuutta. Summat vaihtelevat Herttoniemen seurakunnan noin 10 000 eurosta Johannes församlingin yli neljään miljoonaan euroon.

Testamentit on yleensä suunnattu lahjoittajan oman seurakunnan käyttöön. Varoja hoitaa tavallisesti kuitenkin seurakuntayhtymä, jolla on varallisuuden hoidosta kertynyttä kokemusta. Yhtymä jakaa vuosittain rahastojen tuoton seurakunnille samassa suhteessa kuin niillä on rahastossa osuuksia.

Testamenttirahastojen arvo oli viime vuonna noin 13,3 miljoonaa euroa. Tästä yhdeksän miljoonaa on rahavaroja. Loput neljä miljoonaa ovat kiinni seurakunnille testamentatuissa asunnoissa ja kiinteistöissä.

Viime vuonna testamenttirahastojen varoista käytettiin viiden eri seurakunnan seurakuntaneuvostojen ja seurakuntayhtymän päätöksillä testamenttien määrittelemään toimintaan liki 500 000 euroa.

Testamenttilahjoitukset ovat olleet viime vuosina nousussa. Vuonna 2012 testamenttirahaston arvo oli 12,5 miljoonaa, mistä käytettiin 381 000 euroa. Vuonna 2011 rahaston kokonaisarvo oli 11,9 miljoonaa, josta käytettiin 154 000 euroa.

Lahjoitukset ja testamentit käytetään aina niihin tarkoituksiin, joihin lahjoittajat ovat ne tarkoittaneet. Joskus lahjoituksen tai testamentin antaja on aikanaan rajannut varojen käyttötarkoituksen niin kapeaksi, että seurakunnilla on vaikeuksia hyödyntää varoja. Silloin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto voi muuttaa varojen käyttötarkoitusta.

Helsingin seurakuntien hallintojohtajan Riitta-Sisko Tarkan mukaan hänen neljätoista vuotta kestäneellä virkaurallaan näin on käynyt kaksi kertaa.

– Seurakuntayhtymän tilintarkastajat ovat joitakin vuosia sitten kehottaneet seurakuntia käyttämään aktiivisemmin testamenttivaroja. Seurakunnilla on varmastikin hyvinä aikoina ollut hyvä tarkoitus säästää, jotta huonompina aikoina olisi mistä ottaa, Tarkka arvioi.

Esimerkiksi Kallion seurakunnassa on voitu tukea testamenttivaroin diakonista Elämän keskusta, joka toimii Alppilan kirkolla. Toimintaa rahoitetaan pääosin seurakunnan toimintamäärärahoista. Testamenttivaroilla on pystytty palkkaamaan myös ylimääräisiä diakonian viranhaltijoita. Kallion seurakunnan testamenttivarat ovat yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa.

– Testamentit käytetään aina sen laatijan toivomusta kunnioittaen. Useat testamentit Kalliossa on osoitettu vanhustyölle. Seurakunnan toimintamäärärahat eivät ole suuren suuria, joten testamenttilahjoitukset ovat toivottava apu toiminnan kehittämisessä, sanoo Kallion seurakunnan vs. kirkkoherra Eeva-Liisa Hurmerinta.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.