Piispa Visanukorn Upama saarnasi Espoon Tapiolan kirkossa tammikuun lopussa. Thai-juhlamessua vietettiin 150-vuotiaan lähetystyön merkeissä. Kuva: Markku Mattila
Thaimaan luterilainen piispa Visanukorn Upama: Kristus vapautti karman laista
Mahtaneeko maailmassa olla toista luterilaista piispaa, joka on aiemmin ollut buddhalaismunkki?
Thaimaan luterilaisen kirkon piispa Visanukorn Upama istahtaa vetämään henkeä Suomen Lähetysseuran vieraskodin perinteikkäässä salongissa. Lähetystyön 150-vuotisjuhliin liittyvä vierailu on ollut yhtä juhlaa: edellisenä päivänä thaimessu ja juhla-ateria Espoossa, päivät Naantalissa ja Raisiossa ystävyysseurakuntien vieraana, Thaimaan kirkon virsikirjan julkaisujuhla Tuomiokirkon kryptassa.
Piispa Upama on saanut flunssan Suomen talvessa, mutta silmät tuikkivat iloisesti. Hän on eloisa, valoisa ja nauravainen. On helppo uskoa, että virsikirjajuhlassa tämä piispa pisti tanssiksi laulaessaan kotiseutunsa virttä.
– Tiedän, että täällä pitäisi käyttää pipoa, mutta halusin tuntea tämän kylmyyden päässäni, piispa virnistää.
Upama toimii paimenvirassaan pienen, 3 000 hengen kirkon johtajana kuudetta vuotta. Sitä ennen hän työskenteli evankelistana ensin vuosia Singaporessa thai-siirtotyöläisten parissa ja sitten Pohjois-Thaimaassa animismia harjoittavien vuoristoheimojen luona. Papiksi hän opiskeli Bangkokin teologisessa seminaarissa.
– Pidin kovasti työstäni Singaporessa. Maanmieheni tekevät siellä rankkaa työtä rakennuksilla ankarissa oloissa. He ovat iloisia, kun joku samaa kieltä puhuva haluaa tukea heitä. He myös halusivat kuulla evankeliumia, ja yli sata thaita kääntyi siellä kristityksi, piispa Upama kertoo.
Henkiä on lepytettävä
Visanukorn Upama syntyi tavalliseen thaiperheeseen 56 vuotta sitten.
– Kun olin noin kahdentoista vanha, perheeni lähetti minut temppeliin munkiksi. Thaimaalaisille on hyvin tärkeää, että joku perheen pojista menee munkiksi ainakin vähäksi aikaa. Äiti saa siitä ansioita karman lain mukaan.
– Vietin temppelissä seitsemän vuotta opiskellen buddhalaista oppia. Munkkipojilla on 10 käskyä noudatettavanaan, ja vihittyjen munkkien elämää säätelee 227 käskyä, piispa Upama kertoo.
Monelle maalaispojalle temppeli on ainoa koulu lyhyen peruskoulun lisäksi, mutta myös maan palvottu kuningas on ollut temppelimunkkina.
Temppelivuosinaan Upama sai järisyttävän kokemuksen hengistä. Thaimaalaisessa kansanbuddhalaisuudessa henget pitää ottaa huomioon joka käänteessä. Jokainen turisti on nähnyt kaupungilla henkien taloja, jotka eivät kuulu puhtaaseen buddhalaisuuteen. Myös joka kodissa on oltava henkien talo, muuten hukka perii. Vaikka moderni kaupunkilainen ei enää uskoisikaan henkiin, muut ihmiset käskevät hänen olla hiljaa siitä, etteivät henget suuttuisi.
– Tunsin vahvasti, että henget hyökkäävät kimppuuni. Menin kysymään neuvoa henkimeediolta. Hän sanoi temppelin hengen tehneen minulle pahaa. En ollut kuitenkaan rikkonut temppelisääntöjä. Meedio neuvoi minua rakentamaan henkien talon, uhraamaan siinä ja pyytämään temppelin hengeltä anteeksi, muuten kuolisin.
Nuori munkki jäi kokemuksensa kanssa yksin. Buddhalaisesta uskosta ei löytynyt apua tilanteeseen. Oliko hän kenties entisessä elämässään loukannut jotenkin henkiä?
Vapaus henkivalloista
Visanukorn Upaman mielessä kypsyi päätös lähteä temppelistä. Majapaikka löytyi kristityssä kylässä asuvan isonveljen perheen luota.
– Siellä kuulin ensimmäisen kerran evankeliumin. Aloin kiinnostua siitä ja käydä kirkossa. Minua kosketti kuulla, että Kristuksella on valta yli henkivaltojen, ja että Jeesus voi antaa synnit anteeksi ja vapauttaa ihmisen karman laista.
– Aasiassa henkivallat ovat todellisuutta. Raamatussakin niistä puhutaan, piispa muistuttaa.
– En niinkään koe valinneeni uutta uskontoa, vaan olen saanut löytää elävän Jumalan. Siinä on ero.
19-vuotiaan Upaman kääntyminen kristityksi suututti monet.
– Onneksi en enää asunut kotikylässäni, sanoo piispa. – Etäisyys helpotti hieman tilannetta. Nykyisin monet sukulaiseni kunnioittavat uskoani, ja olemme hyvissä väleissä.
– He ovat nähneet, kuinka lähimmäisiä rakastava ihminen piispasta on tullut, lisää tulkkina toimiva lehtori Kirsti Kosonen.
Jälleensyntymisusko orjuuttaa
Lännessä jälleensyntymisajatusta pidetään hienona. Siitä on tehty itsensä kehittämisen väline.
Buddhalaisuuden reaalimuoto
”Usein lähetyssaarnaaja joutuu kiusalliseen keskusteluun maassa pistäytyvien länsituristien kanssa. Monen mielestä Thaimaahan ei saisi viedä uutta uskontoa, koska buddhalaisuus on niin pitkälle kehittynyttä ja hienostunutta. Lännessä kun tunnetaan usein vain filosofinen, kirjallinen ja joidenkuiden eliittimunkkien edustama buddhalaisuus, eikä lainkaan tätä, sen polyteistista, animistista ja henkiä lepyttävää reaali- ja valtamuotoa.”
– Uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen
Koko teksti Thaimaan kansanbuddhalaisuudesta: www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/kansanbuddhalaisuudestahtm.html
– Täällä lännessä annetaan asiasta kuva, joka ei vastaa todellisuutta. Säälin sydämestäni ihmisiä, jotka joutuvat elämään tämän uskomuksen orjina.
– Uskon Kristukseen, eikä se ole vain tekemistä, vaan ymmärtämisen asia. Ei vaatimuksia, vaan vapaus Jumalan Pyhässä Hengessä. Siitä minä iloitsen, sanoo piispa – ja nauraa taas, sydämellisesti.
Kun tämä nelivuotiskausi piispana päättyy, piispa Upama haluaisi mennä julistustyöhön Israeliin. Sielläkin työskentelee tuhansia thaimaalaisia siirtotyöläisiä.
Jaa tämä artikkeli: