Tieteen ja uskon ristiriidat
Maa-planeetalla. Jani Kaaro ei ole koskaan tavannut uskovaista, jonka maailmankuva ei olisi pääsääntöisesti tieteellinen. Kuva: Seppo J.J. Sirkka

Maa-planeetalla. Jani Kaaro ei ole koskaan tavannut uskovaista, jonka maailmankuva ei olisi pääsääntöisesti tieteellinen. Kuva: Seppo J.J. Sirkka

Tieteen ja uskon ristiriidat

Maan suola -tilaisuuden aiheena Tuomiokirkon kryptassa keskiviikkona 10.12. kello 17.30 on Tiede ja usko. Miten tieteellisen maailmankuvan kautta voi ymmärtää uskon maailmankuvaa ja päinvastoin, keskusteluun osallistuva tiedetoimittaja Jani Kaaro?

– Sikäli kuin minä ymmärrän, meillä kaikilla on tieteellinen maailmankuva. En ole itse ainakaan koskaan tavannut uskovaista, jonka maailmankuva ei ainakin pääsääntöisesti olisi tieteellinen. Uskomme, että elämme Maa-planeetalla, joka on vain yksi planeetta aurinkokunnassamme, että kulkusairaudet johtuvat bakteereista ja viruksista, ja että evoluutiolla täytyy olla jotakin tekemistä sen kanssa, miten elämä maapallolla on kehittynyt. Uskovaiset vain raivaavat omaan maailmankuvaansa tilaa hengellisille asioille, joita tiede ei hyväksy, ja elävät usein melko vaivatta ristiriidan kanssa.

Riittääkö ihmiselle tieteellinen maailmankuva?

– Tämä on vähän tylsä vastaus, mutta toisille riittää, toisille ei. Yhteiskuntamme pitkän ajan teema on kaipuu jonkinlaiseen autenttisuuteen, ja ihmiset hakevat sitä eri osoitteista. Autenttisuuden etsimiseen liittyy usein ajatus siitä, että ihminen löytää todellisen ihmisyytensä, kun hän hylkää modernin elämän mukanaan tuomia humputuksia ja käsityksiä. Usein tulilinjalla on myös tieteellinen maailmankuva, mikä kertonee siitä, että se ei vastaa ainakaan näiden ihmisten tarpeisiin.

Marjo Kytöharju

Jaa tämä artikkeli: