null Tilastot vääristävät suomalaisten uskonnollisuutta

Kuva: Thinkstock

Kuva: Thinkstock

Ajankohtaista

Tilastot vääristävät suomalaisten uskonnollisuutta

Otsikoissa viidesosa suomalaisista on uskonnottomia. Totuus uskonnollisuudesta on kuitenkin tilastoja monimutkaisempi. Virallisten lukujen ulkopuolelle jää kokonaisia uskonnollisia liikkeitä.

Tilastojen mukaan noin miljoona suomalaista ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien ulkopuolelle jää kuitenkin kirjava joukko uskonnollisia yhteisöjä.

Suomalaisia on viisi ja puoli miljoonaa. Heistä miltei neljä miljoonaa kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Suomessa on myös noin 110 yksityisoikeudellista rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa, joihin kuuluu lähes 90 000 ihmistä. Rekisteröityjä yhdyskuntia ovat esimerkiksi Katolinen kirkko Suomessa, Jehovan todistajat ja Helsingin juutalainen seurakunta.

Uskonnollisiin yhteisöihin kuuluu myös ihmisiä, jotka kokevat olevansa ei-uskonnollisia, ja uskonnollisten yhteisöjen ulkopuolella on uskonnollisina tai uskovina itseään pitäviä.
 

Ovatko helluntailaiset uskonnottomia?

Uskonnot Suomessa -tietokantaan on tällä hetkellä listattu noin tuhat uskonnollista tai uskonnollistaustaista yhteisöä. Suurin osa niistä ei ole rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia, vaan tavallisia yhdistyksiä, joiden jäsenet tilastoidaan uskontokuntiin kuulumattomiksi, elleivät he lisäksi kuulu johonkin yhdyskuntaan.
 

Uskonnollisten yhdistysten jäsenistä osa tilastoidaan uskontokuntiin kuulumattomiksi."
 

– Iso osa helluntailaisuudesta jää tilastojen ulkopuolelle, koska edelleenkin valtaosa helluntaiseurakunnista toimii yhdistysseurakuntina. Lapset mukaan lukien, helluntailaisuuden kentällä on noin 100 000 ihmistä.  Osa helluntailaisista on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, osa Suomen helluntaikirkon ja osa on siis tilastoitu uskontokuntiin kuulumattomiksi,  tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg selvittää.

Valtaosa Suomen noin 70 ooo:sta muslimista on myös tilastoitu uskontokuntiin kuulumattomiksi. Islamilaisten yhdyskuntien lisäksi Suomessa on useita kymmeniä rekisteröityjä islamilaisia yhdistyksiä.

Katoliset maahanmuuttajat on kastettu synnyinmaansa katoliseen kirkkoon, mutta he eivät ole useinkaan liity Suomessa kirkkoon, vaikka kävisivät messussa. Sohlbergin mukaan tämä johtuu paljolti siitä, ettei eroaminen ja liittyminen ole katolisessa maailmassa samalla tavoin tapana.
 

Osa uskonnollisista yhteisöistä ei pyri saamaan uskonnollisen yhdyskunnan statusta ja osa ei ole sellaista saanut."
 

Myös valtaosa uuskarismaattisista kristillisistä yhteisöistä on yhdistyksiä tai seurakuntia, mutta ei rekisteröityjä yhdyskuntia. Suurin osa Suomessa asuvista buddhalaisista ja hinduista, joita on yhteensä yli 10 000, on yhdyskuntien ulkopuolella. Osa hinduista käy Hare Krishna -liikkeen tilaisuuksissa, vaikka eivät olisikaan tämän yhdyskunnan jäseniä.

Suurimpia yhdyskuntia ovat Jehovan todistajat, Suomen Vapaakirkko, Katolinen kirkko Suomessa ja Suomen Helluntaikirkko.

– Islamin, helluntailaisuuden, uuskarismaattisuuden, katolisuuden ja aasialaisperäisten perinteiden kentällä on hyvinkin 100 000 henkilöä, jotka on tilastoitu uskontokuntiin kuulumattomiksi. Tarkkaa määrä on vaikea sanoa, Sohlberg arvioi.


Kaikki yhteisöt eivät saa uskonnollisen yhdyskunnan statusta

Osa uskonnollisista yhteisöistä ei pyri saamaan uskonnollisen yhdyskunnan statusta ja osa ei ole sellaista saanut. Tavallinen rekisteröity yhdistys on helpompi perustaa kuin yhdyskunta.

– Sellaiset yhteisöt eivät hae yhdyskunnaksi, jotka eivät katso, että sillä olisi heidän toimintansa kannalta mitään käytännön erityistä merkitystä tai joilla ei ole sellaisia elementtejä ja käytänteitä toiminnassaan, joita uskonnolliselta yhdyskunnalta vaaditaan.

Uskonnollisen yhdyskunnan toiminnan on pohjauduttava uskontunnustukseen, pyhinä pidettyihin kirjoituksiin tai muihin yksilöityihin pyhinä pidettyihin vakiintuneisiin toiminnan perusteisiin.

– Suomessa on varsin vähän yhteisöjä, jotka olisivat hakeneet mutta jääneet ilman yhdyskunnan statusta. Esimerkiksi 15 vuotta sitten yhdyskunnan asemaa haki Suomen vapaa wicca-yhdyskunta, joka ei saanut yhdyskunnan asemaa, koska katsottiin, että se täyttänyt silloisia kriteerejä. Kysymys ei ollut siitä, ettei wicca olisi uskonto, Sohlberg kertoo.

Uushenkisyys vaikuttaa niin ikään yhdyskuntakentän ulkopuolella. Siinä vaikuttavat toimijat eivät usein miellä toimintaansa uskonnolliseksi, vaikka uskonnollisuuden kriteerit täyttyisivät tutkijan näkökulmasta.
 

Ateisteja on noin 13 prosenttia

Viimeisimmässä Gallup Ecclesiastica -tutkimuksessa suomalaisia pyydettiin valitsemaan uskonnollisten ja katsomuksellisten  identiteettien joukosta ne, jotka kuvaavat itseään.  Tutkimuksen mukaan ateisteja on 13 prosenttia.  Ateismilla tarkoitetaan näkemystä, että Jumalaa tai jumalia ei ole.

Vaikka ateismi ja uskonnollisuus usein esitetään toistensa vastakohtina, kaikki ateistit ja uskovaiset eivät ole kiistakumppaneita. Kaikki ateistit eivät ole uskonnonvastaisia, eivätkä kaikki uskontoihin kuuluvat pidä kysymystä Jumalan olemassaolosta itsestään selvänä – puhumattakaan, että kaikki uskonnolliset ihmiset ajaisivat uskonnollista valtiota.
 

Taisteleva ateismi ei innosta monia, mutta se on tuottanut kuitenkin kokoonsa nähden tulosta."
 

– Näyttää olevan niin, että yhtä lailla kuin suomalaiset suhtautuvat nihkeästi voimakkaaseen uskonnollisuuteen, monet suhtautuvat nihkeästi myös vahvaan julistavaan ateismiin. Taisteleva ateismi ei innosta monia, mutta se on tuottanut kuitenkin kokoonsa nähden tulosta, Sohlberg kuvaa.

– Tutkimusten valossa valtaosa suomalaisista pitää uskontoa yksityisen elämänpiirin asiana. Toisaalta kirkon työhön julkisissa laitoksissa kuten sairaaloissa ja vankiloissa suhtaudutaan laajasti varsin myönteisenä asiana, hän sanoo.
 

Pakolaiskriisissä kirkko sai uuden kriitikon

Yhteiskunnallinen kirkkokriittinen ilmapiiri on myös muuttunut. Kun ennen evankelis-luterilaista kirkkoa kritisoitiin instituutiona vallasta, naisten ja vähemmistöjen huonosta asemasta, viime aikoina kritiikkiä on tullut myös toiselta laidalta.

– Kirkkovastaisia ääniä on kuulunut viime aikoina arvokonservatiivisesta suunnasta ja solidaarisuutta taas kirkkoa kohtaan on koettu vihervasemmistossa. Tässä ei lähdetä  niinkään metafyysisistä kysymyksistä, vaan arkkipiispan yhteiskunnallisista kannanotoista ja seurakuntien työstä pakolaisasiassa. Siinä mielessä pakka on nyt kiinnostavasti sekaisin. Mielenkiintoista nähdä miten tilanne kehittyy, Sohlberg sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.