Tuttuja yrttejä. Bertalan Galambosi osaa kertoa muun muassa siitä, miten minttu ja tilli ovat esillä Raamatussa. Kuva: Sirpa Päivinen.

Tilli kasvaa Raamatussa

Raamatun teksteissä mainitaan monta tuttua ja tuntematontakin kasvia. Niihin voi kohta tutustua Östersundomin hautausmaalla Helsingissä.

• 30.04.2015 13:15
• Marjo Kytöharju

Arovuokko, tarhakurjenmiekka, hopeamaruna, idänunikko, puksipuu, paratiisiomenapuu ja maarianohdake. Tässä esimerkkejä Raamatun kasveista, joita on istutettu maapalstalle Östersundomin hautausmaalla. Kasveihin voi tutustua ensi viikon keskiviikosta lähtien. Tuolloin Östersundomin kirkossa vietetään Flooran päivää konsertin ja yliagronomi Bertalan Galambosin Raamatun kasvit -luennon merkeissä.

Palstahanke sai alkunsa, kun ylipuutarhuri Pekka Leskinen kuuli Galambosin tutkimustyöstä. Leskinen valitsi puutarhuriensa kanssa maapalstalle istutettavaksi noin 30 kasvia. Joukossa on myös minttu, meirami, tilli ja narsissi.

Galambosi on tehnyt elämäntyönsä yrttikasvien viljelytutkijana. Harrastuksekseen hän on ottanut selvää myös Raamatussa esiintyvistä kasveista.

– Raamatussa mainitaan 180 kasvilajia. Näistä kaksi–kolmekymmentä pärjää myös Suomen oloissa. Pyrin levittämään ja syventämään tietoa niiden ominaisuuksista ja vertauskuvallisuudesta, Galambosi kertoo.

Unkarilainen Bertalan Galambosi saapui Suomeen vuonna 1984 Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitoksen kutsumana. Galambosi oli viljellyt erilaisia yrttilajeja unkarilaisella osuustilalla, ja suomalaiset tutkijat halusivat hänet mukaan Puumalassa aloitettuun yrttikasviprojektiin.

Galambosi muutti perheineen Puumalaan, josta he siirtyivät myöhemmin Mikkeliin. Siellä Galambosi toimi Maatalouden tutkimuskeskuksen koetilan tutkijana vuoteen 2011 asti.

Raamatun kasveista tämä kanttorin poika kiinnostui jo nuorena. Innoittajana oli vuonna 1590 unkarin kielelle käännetty Raamattu, jolla on ollut Unkarissa sama merkitys kuin Suomessa Mikael Agricolan suomenkielisellä laitoksella.

– Kuvaan luentomatkoillani suomalaisia kirkkoja. Tähän mennessä olen kuvannut Suomen 470 kirkosta puolet. Samalla olen haaveillut siitä, että jonkin kauniin kirkon ympäristöön istutettaisiin Raamatun kasveja. Tämän vuoksi Östersundomin palstalla on minulle suuri merkitys, Galambosi selvittää.

Galambosin mukaan Raamatun yrteistä on kirjoitettu Amerikassa useita kirjoja, esimerkiksi James A. Duken Herbs of the Bible. Suomesta löytyy ainoastaan Joensuun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan asiantuntijaryhmän muutama vuosi sitten kirjoittama opaskirjanen Raamatun kasvit.

Raamatussa esiintyvistä kasveista muutama on tehnyt Bertalan Galambosiin erityisen vaikutuksen. Tällainen on esimerkiksi sinappi, josta Matteuksen evankeliumissa kirjoitetaan näin: ”Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa. Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.”

Galambosi epäili nuorena agronomina, voisiko sinapinsiemenestä kasvaa puun korkuinen. Epäilyt loppuivat hänen nähtyään, miten sinappikasvit kasvoivat erityisen suotuisana vuonna yli kaksimetrisiksi.

– Minusta sinappi kuvaa kasvun voimaa. Sitä voi viljellä myös kotipuutarhassa, ja mustan sinapin lehtiä voi syödä sellaisenaan salaattina.

Yhdeksi vaikuttavaksi kasviksi Galambosi nimeää ohdakkeen. Mooseksen kirjassa siitä on tällainen maininta: ”Maa kasvaa sinulle orjantappuraa ja ohdaketta, mutta sen kasveista joudut ottamaan ravintosi.” Galambosin mukaan Raamatussa kuvataan epämiellyttävillä kasveilla elämän vaikeuksia tai ihmisluonteen huonoja puolia.

Näyttävä maarianohdake valkotäpläisine lehtineen symboloi kuitenkin aivan muuta.

– Tarun mukaan Maria oli imettänyt Jeesusta, ja maitopisaroita oli pudonnut kasvin lehdille. Onkin uskottu, että maarianohdakkeella on maagista voimaa ja että se lisää äidinmaidon eritystä, Galambosi kertoo.

– Kasvin siemenet kuitenkin sisältävät tärkeitä lääkeaineita, joista valmistetaan maksavaivoja parantavia lääkkeitä.