– Kahden muusikon kohtaaminen on herkkä henkimaailman asia, Timo A. Kiiskinen (vas.) kommentoi yhteistä konserttia kaimansa Timo V. Kiiskisen kanssa. Kuva: Jani Laukkanen
Timo Kiiskinen & Timo Kiiskinen – kaimojen musiikillinen kohtaaminen
Ensi lauantaina Agricolan kirkossa musisoi kaksi Timo Kiiskistä, jotka soittavat vain Timo Kiiskisen säveltämää musiikkia.
Tapahtui joitakin aikoja sitten, että Helsingin seurakuntayhtymän musiikkisihteeri ja Kirkko soikoon -festivaalin taiteellinen johtaja Jukka Ahokas paiskasi eräissä juhlissa kättä miehen kanssa, joka esittäytyi Timo Kiiskiseksi. Ahokas totesi siihen, että tuntee toisenkin Timo Kiiskisen, joka on kirkkomusiikkimies ja urkuri. Tähän tuore tuttavuus vastasi, että ”musiikkimiespä minäkin, joskin kevyen musiikin puolella”.
Ahokkaan mieleen jäi muhimaan hauska yhteensattuma, kahden muusikko-Timo Kiiskisen tuttavuus, eikä hän malttanut vastustaa kiusausta saattaa miehet yhteen. Lopputuloksena on ensi lauantaina Agricolan kirkossa kuultava konsertti.
Timo A. Kiiskinen on Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston johtaja ja urkuri. Timo V. Kiiskinen on pop-säveltäjä, sanoittaja ja laulaja, joka on säveltänyt ja sanoittanut hyvinkin tuhat kappaletta, monet niistä keskeisille suomalaisille artisteille. Miesten koko nimiin sisältyy muistisääntö: Timo A. tarkoittaa paitsi Timo Arvoa, myös ”akateemista” ja Timo V. Timo Veliä ja ”viihdettä”.
Erottamista helpottaa onneksi sekin, että Timot eivät ole kovin samannäköisiä. Tiettävästi he eivät ole myöskään sukua toisilleen.
Poppia taidemusiikin kielellä
Konsertissa Timo A. soittaa urkuja ja pianoa, Timo V. laulaa ja soittaa kitaraa. Herrat esittävät myös dueton laulaen. Mukana on basisti, kitaristi sekä kahdeksan hengen lauluyhtye. Ohjelmassa on pelkästään Timo Kiiskisen, pääasiassa Timo V:n sävellyksiä, joita Timo A. on sovittanut. Tästä syntyy kahden tyylilajin ja lähestymistavan kohtaamisen jännite.
Konsertin otsikkona on ”Peilikuva”. Se heijastelee ajatusta, että vaikka musiikissa on totuttu näkemään jyrkkiä raja-aitoja tyylien ja koulukuntien välillä, kaikki musiikki kumpuaa samasta lähteestä ja kertoo samoista asioista. Historian valossa viihteen ja taiteen välinen ero on sitä paitsi vähintään keinotekoinen.
– Kahden muusikon kohtaaminen on herkkä henkimaailman asia. Joko se toimii tai sitten ei. Meillä se toimi heti. Voi sanoa, että soitamme poppia klassiseen suuntaan sovitettuna, cross-overia sanan parhaassa merkityksessä, Timo A. luonnehtii.
Miesten tiet tähän kohtaamiseen ovat kulkeneet kovin eri reittejä. Timo A. on opiskellut ja sittemmin opettanut itse maan arvostetuimmissa musiikkioppilaitoksissa. Timo V. on joskus nuoruudessaan saanut kitaran käteensä ja kasvanut siihen kiinni luonnonmenetelmällä. Nykyhetkessä heitä yhdistää ammattilaisuus ja rakkaus siihen, mitä tekevät.
– Minua on pitempään kiehtonut ajatus, että pääsisi musisoimaan kirkkoon ja nyt se sitten toteutuu näin komeasti ja hyvässä seurassa, iloitsee Timo V. Kiiskinen. Hän julkaisi toissa vuonna levyn Omalla maalla, jonka kappaleet eivät ole varsinaisesti gospelia. Niiden voi kuitenkin hyvin nähdä peilaavan samoja kysymyksiä, joita ihmiset pohtivat kirkossa.
Peilikuva-konsertti la 28.3. klo 20 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23. Liput 10/12 e, tuntia ennen ovelta tai Lippupisteestä.
Jaa tämä artikkeli: