Roobertinkadut. Kuva: Esko Jämsä

Todellinen salaneuvos

• 12.01.2015 13:45

Aurora Karamzin ei olekaan ainoa henkilö, joka on saanut Helsingissä kaksi nimikkokatua. Eikä tässä tarkoiteta pääkatuun yhtyviä, samannimisiä kujia, jotka helpottavat katujen löytämistä.

Esimerkiksi Zacharias Topeliuksella on sekä Topeliuksenkatu Töölössä että Sakarinkatu Kalliossa. Robert Henrik Rehbinderin (1777–1841) muisto elää kolmessa kadunnimessä: Iso ja Pieni Roobertinkatu Punavuoressa ja Kaartinkaupungissa sekä Rehbinderintie Eirassa. Wikipedian mukaan katuja oli aikoinaan viisi, sillä myös Mannerheimintien eteläpään entiset nimet, Läntinen ja Itäinen Heikinkatu, viittasivat Rehbinderiin.

1820-luvulla nimetyt Roobertinkadut kuuluvat kaupungin vanhimpaan kadunnimistöön, mutta Rehbinderintie sai nimensä lähes 90 vuotta myöhemmin, vuonna 1908.

Lakimies Rehbinder oli suuriruhtinaskunnan asiantunteva hallintomies, joka lähti keisari Aleksanteri I:n palvelukseen heti Venäjän vallan alussa ja teki pitkän uran valtiosihteerinä eli Suomen asioiden esittelijänä.

Kansallisbiografian mukaan kreivi Rehbinder oli myöntyväisyysmies, joka ei noussut vastustamaan kenraalikuvernöörin sanelupolitiikkaa.

Rehbinder sai todellisen salaneuvoksen arvonimen vuonna 1834 ja ministerivaltiosihteerin tittelin, eli hän nousi virkahierarkian huipulle. Todellinen salaneuvos oli siviilivirkojen toiseksi korkein virka-arvo, joka vastasi kenraalia.

Eira Serkkola