Moskovan ilta. Kaunis kaupunki sisältää vaarallisia tulevaisuuden elementtejä, mutta myös lupaavia merkkejä muutoksesta.
Toimi, älä pelkää
Uusi Venäjä nousee, uskoo peloton kirjailija Viktor Jerofejev.
Moskovan kaupunki on kaunis, varsinkin kun sitä katsoo yöllä kaukaa ja korkealta tai nopeasti ajavan auton sisäpuolelta. Ari Matikaisen dokumentissa Venäjän vapain mies ajetaan paljon autossa ja katsotaan korkealta.
”Minä olen Venäjän vapain mies maailman ehkä naurettavimmassa maassa”, sanoo dokumentin päähenkilö, kirjailija Viktor Jerofejev. Hänen arvionsa kotimaastaan on murskaava: Venäjä on sairas eikä se ehkä säily nykyisen kokoisena.
Jerofejev pohtii isänmaanrakkautta. Rakastaako sitä sokeasti silmät sulkien vai tietoisesti ja auttaen? Hän haluaa jälkimmäistä.
Kirjailija näkee, että Neuvostoliiton sortumisen jälkeinen kehitys on ollut maalle vahingoksi. Ihmiset ovat kyllä saaneet yksityiselämäänsä vapautta, ja se tuntuu monelle riittävän. Uusi keskiluokka hyväksyy nykymenon, jossa Vladimir Putin hallitsee ja ihmiset saavat elää yksityisesti niin kuin tahtovat. Tähän perustuu Putinin suosio.
Jerofejevin mielestä talouselämän upporikkaat oligarkit tekevät maalle hyvää, sillä heillä on rahojen myötä vastuuta. Maa tarvitsee heitä, sillä työnsä vuoksi he puolustavat vapauksia eikä koko porukkaa voi vankilaankaan panna, heittää Jerofejev.
Venäjän tulevaisuutta kirjailija ei näe kovin ruusuisena. Yhtä hyvin voidaan päätyä suureen katastrofiin, jos vallanpitäjien kyvyttömyys kehittyä jatkuu.
Ongelmat ovat suuria, kirjailija myöntää. Korruptio ja lahjonta ovat maan tapa saada asiat ylipäänsä luistamaan, muuten uhkaa täysi pysähtyneisyys.
Matikaisen dokumentti näyttää useaan otteeseen viime talven suuria mielenosoituksia. Kansa lähti kaduille valkoisine nauhoineen ja ilmapalloineen. Viktor Jerofejevin mielestä kaikki eivät ehkä tienneet, mitä he halusivat, mutta sitäkin tarkemmin sen, mitä he eivät halunneet. Heissä Jerofejev näkee Venäjän toivon. Kansanliike laajenee eikä sitä voi enää pysähdyttää.
Perhetaustaltaan Viktor Jerofejev kuuluu etuoikeutettuihin. Isä Vladimir Jerofejev oli Stalinin tulkki ja diplomaatti, joka päätyi jopa Unescon apulaispääsihteeriksi. Ulkomailla vietettyjen vuosien myötä hän lakkasi olemasta neuvostoihminen ja muuttui eurooppalaiseksi venäläiseksi.
Pojan kirja-antologia Metropol, jossa julkaistiin kirjailijoiden sensuroimattomia tekstejä, katkaisi isän uran. Isä menetti kaiken. Vaikeneminen ympäröi hänet ja etäisyydenottoja tapahtui perhepiirissäkin.
Venäjän vapain mies ei kuitenkaan sanojaan säästele. Hän näkee, että maassa tuetaan talonpoikaista mentaliteettia: pitää olla alamainen, tyytyä Jumalan, Stalinin ja nyt hallituksen tahtoon. Stalin hajotti ja tuhosi koko maan, lataa Jerofejev samaan aikaan, kun dokumentti näyttää sotien veteraaneja mitaleilla kuorrutettuine rintapielineen.
Kirjailijalla ei ole vaihtoehtoa. Hän voi joko pelätä tai kirjoittaa. ”Ihailen Venäjän kykyä pilata maineensa”, Jerofejev sanoo. Hänen mielestään Venäjä ei ole poliittisesti kypsä maa. Poliittiset arviot ovat primitiivisiä, ja vallan huipulla on ”kaksi sikaa säkissä”. Presidentinvaaleistakin tuli muodollisuus, jonka Medvedev ja Putin sopivat keskenään.
Jerofejev näkee valtion vallan raakana ja vastenmielisenä. Venäläinen valta kasvaa verestä ja on karkeaa ja kuvottavaa. Se tukee vaarallisia ilmiöitä ja äärinationalisteja, jotka voivat olla seuraavana vallankahvassa.
Täytyy muistaa, että venäläisistä 80 prosenttia on Putinia konservatiivisempia, muistuttaa kirjailija. Jos vaalit pidettäisiin nyt, valtaan voisi nousta hirviö. Tältä kannalta katsoen Putin voi jopa suojata tuholta.
Meitä on paljon, heitä on vähän, arvioi kirjailija. Kun niitä, jotka eivät enää pelkää, on paljon, muutoskin on mahdollinen.
Viktor Jerofejev katsoo hellästi pientä tytärtään – niin täynnä luottamusta ja ”minä tahdon” -energiaa. Tämä uusi Venäjä tulee kasvamaan. Pitää toimia eikä saa pelätä, kuuluu isän tunnuslause.
Ari Matikaisen huolella tehty ja ajankohtainen dokumentti on suorasanaisuudessaan ja ajankohtaisuudessaan erinomainen. Ja kävi tulevaisuudessa kuinka vain, öinen Moskova valoineen on silti lumoavan kaunis.
Ari Mäkinen: Russian Libertine –
Venäjän vapain mies. Teattereissa 11.5.
Teksti Marja Kuparinen
Jaa tämä artikkeli: