Kuva: Thinkstock
Toimittajalta: Sensuuri iskee eurooppalaiseen sananvapauteen
Jos sananvapaus olisi totta, Eurooppa uskaltaisi pilkata diktaattoreita
Viime viikolla juhlittiin Unescon Maailman lehdistönvapauden päivää. Jo aiemmin Suomi taas kerran komeili Reporters Without Borders -järjestön sananvapausindeksin ykkösenä. Tunnelmaa nostaa vastajulkaistu sarjakuvateos Viimeinen puhe – Anders Chydeniuksen paluu (DON L Inspirations 2016). Siinä kainuulainen pappismies ja ihmisoikeustaistelija Anders Chydenius (1729–1803) herää henkiin huomatakseen, että hänen perintönsä on lahonnut.
Chydenius oli yksityistä omistusoikeutta kannattava klassinen liberalisti ja sananvapausmies, joka arvosteli valtaapitäviä. Teoksen Adam Smith -kohtauksessa tulee ilmi tekijöiden huoli, että Chydenius olisi kapitalisti. Se olisi myrkkyä vasemmistolle. Historiasta tiedämme, ettei sosialismi tunne sananvapautta.
Tekijät panevat Chydeniuksen hehkuttamaan sosiaalista mediaa Egyptin arabikeväässä. Ei ole tajuttu, että arabikeväässä sosialistidiktatuurin tilalle nousi islamilainen teokratia. Yritys toistui useissa maissa, kuten Malissa. Viime vuonna turkkilainen lääkäri Bilgin Ciftci joutui oikeuteen verrattuaan Turkin hirmuhallitsijaa Recep Tayyip Erdogania Taru sormusten herrasta -trilogian Klonkku-hahmoon.
Jopa Eurooppa pelkää sanoa. Maaliskuussa saksalainen koomikko Jan Böhmermann (s. 1981) joutui omassa maassaan syytteeseen pilkattuaan Saksan televisiossa Erdogania. Edes valistuneessa Euroopassa ei saisi arvostella vieraan maan diktaattoria, koska...
Meilläkin Suomen Journalistiliitto aloitti äskettäin #sananvastuuvala-kampanjan, jossa toimittajat laittavat Twitteriin lupauksen: "Vihapuhe ei vaienna minua. Kannan vastuun sanoistani." Orwellilainen itsesensuuri on häpeäksi, kun ympärillä tapetaan ihmisiä. Jos Erdoganin uskonto olisi muu kuin islam, taipuisiko Eurooppa hänen edessään?
Jaa tämä artikkeli: