Rauhanrabbi Michael Lerner.
Toisenlainen Amerikka
Jani Saxell on Yhdysvalloissa tutustunut amerikkalaisiin, joilla ei ole dollarinkiilto silmissä.
Kirjailija-toimittaja Jani Saxell, 37, innostui amerikkalaisesta kulttuurista jo koululaisena. Varsinkin sarjakuvat ja roolipelit kiinnostivat.
— Kielitaito ei ollut silloin vielä kovin vahva, joten etsin sanoja englannin sanakirjasta, kun luin jotain supersankarisarjaa.
Muutaman kerran murrosikäinen pojankloppi pääsi isänsä kanssa jopa käymään Yhdysvalloissa.
Vaihtoehtoväkeä tapaamassa
Myöhemmin aikuisena ja oman yhteiskunnallisen kiinnostuksen herättyä Jani Saxell koki myös vahvan vastareaktion.
— Amerikan Yhdysvallat alkoi tympiä. Etenkin sen sotilaallinen ja taloudellinen vallankäyttö sekä George W. Bushin presidenttikausi.
— Toisaalta pyrin koko ajan pitämään mielessä, että vallalla olevien lisäksi Amerikasta löytyy toisenlaisiakin visioita. Sieltä löytyy kirjailijoita, taiteilijoita, tutkijoita, yhteiskuntakriitikoita ja uskonnollisia piirejä, jotka ajattelevat asioista toisin kuin Suomeen kantautuva valtavirta.
Toisinajattelijoiden ja -eläjien maailmaan tutustuminen ei ole mahdotonta Suomestakaan käsin. Amerikkalaisia kirjoja ilmestyy tuoreeltaan suomeksi ja netin avulla pääsee sujuvasti seuraamaan vaihtoehtolehtien kirjoittelua.
Viime vuosina Jani Saxell on kuitenkin myös käynyt paikan päällä ja tavannut vaihtoehtoväkeä kirjaprojektiaan varten. Heidän joukostaan hän esittelee kolme, jotka erityisesti ovat antaneet hänelle ajattelemisen aihetta.
Radikaali rauhanrabbi
Jani Saxellin tärkeimmiksi kokemat ajattelijat eivät ole nuoria radikaaleja, vaan elämää nähneitä ja vakaumuksensa koetelleita ihmisiä.
Rauhanrabbi Michael Lerner on 1960- ja 1970-lukujen opiskelija-aktiivi, joka oli aikanaan organisoimassa mielenosoituksia natsijohtajien armahdusta, USA:n imperialismia ja Vietnamin sotaa vastaan.
Kun jotkut mielenosoittajista lähtivät väkivallan tielle, joutui myös Lerner syytettyjen penkille.
— Silloinen FBI:n päällikkö J. Edgar Hoover luonnehti Lerneriä yhdeksi Yhdysvaltain vaarallisimmista rikollisista. Samoja sanoja hän oli käyttänyt myös tohtori Martin Luther Kingistä.
Lerner irtisanoutui väkivaltaisista tovereistaan. Juutalaista teologiaa ja yhteiskuntafilosofiaa opiskellut tuomariperheen poika halusi toimia väkivallattomasti Kingin ja Mahatma Gandhin esimerkkiä noudattaen.
— Lerner muistelee yhä, miten naisten, mustien ja seksuaalivähemmistöjen asemaa pystyttiin aikanaan parantamaan tavalla, jota edes myöhemmät arvokonservatiivit vuosikymmenet eivät ole tehneet tyhjäksi.
"Ihmiset kaipaavat jotakin, johon uskoa"
Michael Lerner turhautui yliopistouraansa, koska se oli niin kaukana tavallisesta arjesta. Hän työskenteli parinkymmenen vuoden ajan yksityisessä tutkimuslaitoksessa, jossa perehtyi työssä käyvien keskiluokkaisten amerikkalaisten elämään ja asenteisiin.
— Tutkimuksen mukaan monet heistä kärsivät yksinäisyydestä, ihmissuhdeshoppailusta ja avioeroista, turruttavasta työelämästä, materialismista ja poliittisesta korruptiosta. Samaan aikaan heillä on henkinen kaipuu johonkin suurempaan ideologiaan, toive siitä, että olisi jotain johon uskoa.
Viime vuosikymmeninä esiin marssinut uskonnollinen oikeisto on jollain tavalla onnistunut vastaamaan tuohon kaipuuseen.
65-vuotias Michael Lerner parantaa nykyään maailmaa muun muassa toimittamalla Amerikan mitassa marginaalista Tikkun-lehteään, jolla on satatuhatta lukijaa. Lukijoihin kuuluu myös presidentti Barack Obama, jolle Lerner on epävirallinen henkinen neuvonantaja.
Michael Lerner kannattaa rauhaa, suvaitsevaa uskonnollisuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja nykyaikaista Marshall-apua, joka suuntautuisi maailman köyhiin maihin. Rauhaa hän toivoo myös Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin.
— Lerner on hyvä esimerkki siitä, miten vahvasti periaatteellinen ihminen pystyy esittämään ajatuksiaan niin, että myös maltilliset ihmiset ymmärtävät niitä, eikä viestiä silti tuhota kompromissiin, arvioi Jani Saxell.
Tieteiskirjailija Le Guin
Tieteiskirjailija Ursula K. Le Guinin kirjoja luetaan paljon myös Suomessa. Maameren tarinoita, Läntisen rannan tarinoita ja muita käännöksiä on ilmestynyt peräti 17.
Jani Saxell luki Le Guinin kirjoja lukioikäisenä, eikä olisi voinut kuvitella pääsevänsä koskaan tapaamaan itse kirjailijaa.
79-vuotias Ursula K. Le Guin on hänkin ehtinyt vastustamaan rasismia ja Vietnamin sotaa.
— Le Guin ei ole kuitenkaan kritisoinut vain oman maansa hallintoa ja käytäntöjä. Hän piti mielessään myös Neuvostoliiton ja itäblokin maiden ihmisoikeusrikkomukset ja otti kantaa niihin.
— Monella fantasia- ja tieteiskirjailijalla on pessimistisiä maailmanlopun ajatuksia, mutta Le Guinin kirjoissa on ainakin häivähdys utopismia ja elämänuskoa.
Le Guinille intiaanit ovat läheisiä siksi, että hän tapasi heitä lapsuudenkodissaan. Hänen isänsä Alfred Kroeber oli antropologi, joka tutki alkuperäisiä amerikkalaisia.
Värillisten päähenkilöiden puolella
Monet Ursula Le Guinin kirjojen päähenkilöt ovat värillisiä, mutta kustantamoilla on ollut taipumus muuttaa heidät valkoisiksi kirjojen kansikuviin. Tästä asiasta Le Guin on joutunut loputtomalta vaikuttavaan kädenvääntöön kustantajien kanssa.
Muutakin kummasteltavaa riittää. Le Guin ei voi käsittää, kuinka ihmiset muka vasta nyt kuulevat tiedemaailman varoituksia siitä, että ihmiset tuhoavat luonnon tasapainon. Le Guin muistaa itse kuulleensa asiasta koko aikuisikänsä.
— Vaikka Le Guin sanoo olevansa agnostikko, hän on käsitellyt kirjoissaan ennakkoluulottomasti myös uskontoa. Hänen mielestään uskonto koskettaa ihmisen olemassaolon tärkeitä ja hyviä puolia. Häntä kiinnostaa taolaisuus ja aasialainen filosofia yleisemminkin, Jani Saxell kertoo.
Maahanmuuttajien auttaja
Amerikasta löytyy yhä toisintoimijoita ja -tekijöitä. Yksi heistä on 52-vuotias sandiegolainen Enrique Morones. Katolinen liikemies ja ammattiurheilija luopui urastaan köyhien meksikolaisten, "laittomien" maahanmuuttajien vuoksi. Hän työskentelee parikymmentä vuotta sitten perustamassaan Border Angels ihmisoikeusjärjestössä.
Border Angels on uskonnollispohjainen järjestö, jonne toivotetaan tervetulleeksi eri uskontojen kannattajat. Uskonnolliset järjestöt ovat muutenkin USA:n uuden kansalaisoikeustaistelun kärjessä.
Järjestö aloitti jakamalla laittomille maahanmuuttajille vaatteita ja huopia tai vettä, vuodenajan mukaan. Huomion kohteena ovat myös kansalaisoikeusasiat. Haasteet ovat vain lisääntyneet, kun USA:n ja Meksikon välille on rakennettu muuria estämään maahanmuuttoa ja huumekauppaa.
— Muuri ja rajavartiointi ovat tehneet USA:n puolelle tulemisen hengenvaaralliseksi. Maahan joudutaan pyrkimään nyt autiomaan tai vuoriston kautta. Siellä voi eksyä, kuolla janoon tai paleltua hengiltä. Ihmissalakuljettajat voivat hylätä tai ryöstää, Jani Saxell valottaa karua todellisuutta.
On arvioitu, että viimeisten kahdentoista vuoden aikana 5000–10 000 maahanmuuttajaa olisi kuollut.
"Vaihtoehtoja on vähän"
Jani Saxell on pohtinut paljon Enrique Moronesin kanssa käymäänsä keskustelua meksikolaisten maahanmuuttajien tilanteesta.
— On mietittävä, millaisista oloista meksikolaiset ihmiset lähtevät liikkeelle. Käytännössä vapaakauppasopimukset ovat tuhonneet Meksikon oman maataloustuotannon, joten vaihtoehtoja on vähän: päätyä johonkin huumekartellien riivaamaan Meksikon suureen kaupunkiin ja töihin kansainväliseen hikipajaan tai pyrkiä rajan yli pohjoiseen, jossa palkat ovat paremmat.
Tilanteen irvokkuutta lisää se, että jo aikaisemmin USA:han päässeet maahanmuuttajat joutuvat paiskimaan töitä yhtiöissä, jotka rakentavat suojamuuria tai pidätyskeskuksia heidän maanmiehiään varten.
— Myös monilla matalapalkka-aloilla, hoitotyössä ja lastenhoitajina perheissä, ollaan valmiita hyödyntämään maahanmuuttajien tilannetta ja pakkoa löytää työtä toisinaan hinnalla millä tahansa.
Entä Intian gurut?
Amerikan-opas Jani Saxell ei halua verrata omia amerikkalaisia gurujaan nykyään niin suosittuihin intialaisiin siksi, ettei ole käynyt Intiassa. Maa kyllä kiinnostaa.
— Ehkä moni menee Intiaan aika henkilökohtaisista syistä, hakemaan henkisyyttä ja oikeaa elämäntapaa. Varmaan jotain vastaavaa löytyisi Amerikastakin.
Jani Saxell on kuitenkin etsinyt ja löytänyt Amerikasta ihmisiä, joita kiinnostaa ennen kaikkea sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja se, miten lähimmäisiä pitäisi kohdella.
Gurujen lisäksi hän on tavannut lukemattoman määrän tavallisia amerikkalaisia, jotka korttelissaan tai kaupunginosassaan kierrättävät tavaroita, suosivat reilun kaupan tuotteita ja luomua sekä järjestävät puistojuhlia kodittomille. Myös näistä löydöistä Jani Saxell kertoo tänä syksynä ilmestyneessä kirjassaan Vaihtoehtoinen USA (Avain 2009).
Jaa tämä artikkeli: