Toivon kannattaja
Petri Laaksonen haluaa virittää avaraa toivoa ja uskoa elämän mahdollisuuksiin.
Laulaja-säveltäjä Petri Laaksosen joulukiertueet ovat ohi ja joululaulut laulettu. On aika ottaa esiin jotain uutta. Hän konsertoi ensi sunnuntaina Hakunilan kirkossa. Konsertin aiheena onkin Uutta virtaa uuteen vuoteen.
— Olen kerännyt sinne vuosien varrelta sellaisia lauluja, joissa on mukana eteenpäin kannustavaa toivoa ja iloa.
Ensimmäiseltä levyltään Laaksonen on poiminut mukaan esimerkiksi kappaleen Älä elämää pelkää, johon sanat ovat löytyneet Kaarlo Sarkian runosta.
Lauluilla kirkkoa avaamassa
Harmonia ja melodia ovat Petri Laaksoselle musiikissa kaikkein tärkeintä. Niillä tuodaan lauluihin hyvä tunnelma, ja Laaksonen on siinä haka. Hänellä on kyky kirjoittaa hittejä ja sellaisia laulelmia, jotka kestävät vuodesta toiseen.
Harmonian ystävänä Laaksonen ei panisi pahakseen, jos kirkkokin kehittyisi sointuisampaan suuntaan. Sikäli kuin hän taitelijana siihen pystyy vaikuttamaan, tämä on hänen tavoitteensa.
— Toiveeni on sama kuin monilla muilla: että kaikki eri lailla uskovat ihmiset voisivat löytää sen hyvän, joka heille on kirkossa varattuna, Laaksonen sanoo.
— Siksi minusta tuntuu raskaalta seurata jatkuvia keskusteluja seksuaalisuudesta ja sukupuolivähemmistöistä, naispappeudesta ja virkakysymyksestä. Nämä asiat olisi jo pitänyt ratkaista! Esimerkiksi nihkeällä, alati menneeseen nojaavalla seksuaalietiikallaan kirkko on tehnyt itselleen valtavasti hallaa ja rakentanut käsitystä elämänkielteisestä laitoksesta.
Laaksonen vetää vähän henkeä ja hymähtää.
— En minä halua olla mikään kirkollinen mielipidevaikuttaja. Mutta laulujeni kautta kyllä haluan virittää avaraa toivoa ja uskoa elämän mahdollisuuksiin.
Moniarvoisuus kannattelee armoa
Ei Petri Laaksonen silti vain taiteilijana kirkossa toimi. Hän on Helsingin kirkkovaltuuston ja tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen.
Oman seurakuntansa toiminnasta Laaksonen on onnellinen. Mukaan mahtuvat kaikki, sateenkaarimessuista perinteisiin jumalanpalveluksiin.
— Seurakunta on avoin kaikille yhdessä ja eri ryhmille erikseen. Juuri näin sen pitäisi kirkossa olla, että nähtäisiin kuinka kaikki ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita. Tätä tasa-arvoa minä haluan olla kirkossa kasvattamassa, Petri Laaksonen miettii.
Siksipä on murheellista, että kirkkopoliittinen kiistely ja repiminen vanhoillisten ja muiden välillä uhkaa uudestaan ja uudestaan peittää arvokkaan työn, jota kirkossa joka päivä tehdään ihmisten kohdatessa ja kuullessa toisiaan.
— Tärkeää on, että ihan tavallinen ihminen voi kaikesta julkisesta kiistelystä huolimatta edelleen löytää myös kirkon moniarvoisuuden. Laaksonen sanoo.
— Sen myötä armokin on yhä nähtävillä ja ihmiset tulevat autetuiksi.
Valmiiden pyhien yhteisö?
Petri Laaksonen on tullut tunnetuksi siitä, että hän on menestyksekkäästi tehnyt uraansa sekä hengellisillä että maallisilla lavoilla. Sikälikin hän on uskottava puhuessaan moniarvoisuuden puolesta.
Sitä paitsi musiikki on kirkossa näyttänyt ruohonjuurilta lähtevän avartumisen mahdollisuudet.
— Gospelmusiikki ja uudet hengelliset laulut ovat ilman kirkon tukea kehittyneet seurakuntien valtavirraksi. Missään muualla Euroopassa ei taida olla yhtä vireää ja kukkivaa gospelmusiikin kulttuuria ja laulustoa kuin meillä. Kyllä murroksia kirkossa tapahtuu!
Toinen kirkollinen ruohonjuurten murrosliike viime vuosikymmeniltä on tuomasmessu. Ensimmäiset hengelliset laulunsa Laaksonen teki 1990-luvun alussa nimenomaan tuomasmessun laulukirjaan yhteistyössä Anna-Mari Kaskisen kanssa.
Petri Laaksoselle tuomasmessu-liikkeen hengellisellä ilmapiirillä on ollut erityisen tärkeä merkitys.
— Minä kysyn näitä kysymyksiä: Sallitaanko heikkous? Onko kirkko valmiiden pyhien yhteisö vai syntisten solidaarisuutta?
— Maailmassa on niin paljon pettymyksiä, epäonnistumisia, sairautta ja kuolemaa, että on kohtuutonta kirkon äänillä lisätä painoa ihmisten niskaan. Ainakin itse tarvitsen enemmän armollista ja rakastavaa Jumalaa kuin lakipykälien kanssa odottavaa.
Petri Laaksosen konsertti su 11.1. klo 18 Hakunilan kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 12 euroa.
Jaa tämä artikkeli: